Kotieläinstrategia

Komissio hyväksyi 7.7.2026 kotieläinstrategian. EU:n kotieläinsektori vastaa noin 40 prosentista maatalouden arvonlisäyksestä, tuottaa 400 miljardin euron liikevaihdon, työllistää seitsemän miljoonaa ihmistä ja nojaa neljään miljoonaan kotieläintilaan. Strategia rakentuu viiden prioriteetin varaan: kriisinkestävyys, kilpailukyky, kestävyys, alueellinen monimuotoisuus ja eurooppalainen huippuosaaminen. 

Strategiassaan komissio tunnistaa kotieläintuotannon merkityksen maaseudun elinvoiman, eurooppalaisen ruokakulttuurin ja kulttuurimaiseman kannalta. Se myös tunnustaa, että ruoantuotanto aiheuttaa aina päästöjä sekä avaa keskustelun biogeenisen ja fossiilisen hiilen eroista hiilikierrossa. Nurmeen perustuva kotieläintuotanto edistää lisäksi huoltovarmuutta ja komissio tahtoo edistää kotieläintuotannon paluuta sellaisillekin alueille, joista eläimet ovat kadonneet. 

Tuottajan kannalta keskeisimmät strategiassa esitetyt toimenpiteet ovat eläintautiriskit kattava riskienhallinnan rahoitusväline seuraavaan rahoituskehykseen, eläintautien luokittelujärjestelmän uudelleenarviointi, ennaltaehkäisevän rokottamisen laajempi käyttö ja ohjeistus rokottamisen yhdistämisestä alueellistamiseen. Lisäksi selvitetään EIB:n kanssa edullisempaa lainansaantia häkittömään tuotantoon siirtyville tiloille sekä jatketaan tuontituotteiden hyvinvointistandardien yhdenmukaistamista. 

Markkinapuolella strategia korostaa eurooppalaisen tuotannon olevan vähähiilistä, ympäristöystävällistä ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa sekä sitoutuneen tasokkaaseen eläinten hyvinvointiin. Samalla komissio haluaa vahvistaa EU-alkuperän roolia tuotteiden pakkausmerkinnöissä. Komissio jatkaa kotieläinstrategian parissa työskentelyä ja tulee jatkamaan sidosryhmien kanssa työvirtakokouksia, joissa myös valmisteltiin strategiaa.   

Komissio aloittaa lainsäädäntötyön siipikarjan hyvinvoinnista 

Komissio esittää vuoden 2026 loppuun mennessä kohdennetun muutoksen munivien kanojen ja broilereiden hyvinvointisäännöksiin. Tärkeimpinä toimenpiteinä komissio ehdottaa häkeistä luopumista, käytännöllisiä tilatason hyvinvointi-indikaattoreita sekä kukkopoikien systemaattisen lopettamisen kieltämistä. Lisäksi komissio haluaa WTO-yhteensopivat vastaavuusvaatimukset tuonnille. Sikojen hyvinvointia koskeva vastaava esitys tullee vuoden 2027 alkupuolella. 

Komissio käy vuoropuhelua sidosryhmien sekä kohdemaiden kanssa ja harkitsee sen pohjalta jatkotoimia, mukaan lukien mahdolliset vaihtoehdot teuraseläinten viennille EU:sta kolmansiin maihin. Kirjaus kytkeytyy suoraan myös kuljetusasetukseen. 

Sävymuutos maatalouspuheessa on selkeä 

Suhtautuminen kotieläintuotantoon on muuttunut EU-tasolla selkeästi. Parlamentti oli jo keväällä hyväksynyt oma-aloitteisen mietinnön kotieläinsektorin tulevaisuudesta. Parlamentti ilmaisi huolensa aloitteista, jotka suoraan tai välillisesti heikentävät kotieläintalouden edellytyksiä. 

MTK pitää tärkeänä, että kotieläintuotannon strateginen merkitys tunnustetaan strategiassa aiempaa selvemmin. Epätasapaino tavoitteiden ja keinojen välillä on silti ilmeinen. MTK kuitenkin huomauttaa, että liian moni osa jää aikomusten tasolle ja vaille konkretiaa. Esimerkiksi hyvinvointivelvoitteet on kirjattu tarkemmin kuin niiden rahoitus. Myös maatalousneuvostossa 13.7. ministerit korostivat riittävän rahoituksen tarvetta aloitteiden toimeenpanossa. 

MTK:n vaikuttamisen kärjet pysyvät samoina eli indikaattorien on oltava aidosti hyvinvointiin vaikuttavia ja suomalaiseen tuotantotapaan sopivia, siirtymäaikojen riittäviä sekä tuontivaatimusten tosiasiallisesti valvottavia. Alueellistamisen periaate ja tautien ennaltaehkäisy rokotuksin ovat Suomelle erittäin ajankohtaista teemoja, joita komissio myös nostaa strategiassaan esiin. 

Eläinkuljetusasetus 

Parlamentin jäsenten muutosehdotukset komission asetusehdotukseen on jätetty jo keväällä 2025, mutta jatkoneuvotteluissa kompromissia ei ole löytynyt. Parlamentin maatalous- ja liikennevaliokunnat käsittelevät esitystä yhteismenettelyssä, joten kompromissin on kelvattava molemmille valiokunnille. Parlamentilla ei siis ole kantaa, joka tarvitaan ennen kuin trilogineuvottelut voivat alkaa.  

Neuvostossa työ etenee teknisellä tasolla. Kyproksen kaudella pidettiin kolme kaksipäiväistä työryhmäkokousta, joissa käsiteltiin liitteiden tekniset säännöt, vesieläimet, kolmansiin maihin suuntautuvat kuljetukset ja seuraamukset. Tavoitteena on ollut löytää valvottavia ja oikeasuhtaisia säännöksiä ilman kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista taakkaa. Seuraamuspuolella vähimmäissakkoja ehdotetaan sidottavaksi saatuun taloudelliseen hyötyyn lähetyksen arvon sijaan. Neuvoston yleisnäkemystä ei kuitenkaan vielä ole päätetty. 

Neuvoston prosessin vetovastuu on EU-puheenjohtajamaa Irlannilla vuoden 2027 loppuun. Se on linjannut, että tulevien hyvinvointivaatimusten on perustuttava tieteelliseen ja tekniseen näyttöön sekä jäsenvaltioiden käytännön kokemukseen. Suomen kannalta Irlannin lähtökohta on hyvä, sillä pohjoiset olosuhteet, etäisyydet, vasikkakuljetukset ja teurastamon valinnan vapaus ovat Suomelle tärkeitä teemoja kuljetusasetuksen valmistelussa. 

MTK tulee jatkamaan syksyllä kestävän suomalaisen kotieläintuotannon esiin nostamista Brysselin päättäjille yhdessä Ruotsin ja Tanskan tuottajajärjestöjen kanssa. Suomalaisen kestävän kotieläintuotannon viestit ovat olleet tervetulleita esimerkkejä komission virkakunnalle.

• Katso koko Bryssel-agenda

Olli Heino

asiantuntija, eläinlääkäri

tuotantoeläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkintäasiat, elintarvikehygienia

+358 20 413 2059

+358 50 430 8578

Jussi Savander

kotieläin- ja osuustoiminta-asiamies, Brysselin toimisto

+32 47 733 1958

aiheet: cap, bryssel-agenda