Merkittävä osa yksinkertaistamispaketista koskee ympäristövaikutusten arviointi- ja lupamenettelyjä. Komissio ehdottaa menettelyjen digitalisointia, viranomaisten paremman yhteistyön mahdollistamista sekä päällekkäisten arviointien vähentämistä. Tarkoituksena on nopeuttaa hankkeiden käsittelyä. 

Teollisuuspäästöjä koskevissa ehdotuksissa keskitytään raportoinnin ja hallinnollisten velvoitteiden yksinkertaistamiseen. Yrityksille annettaisiin enemmän joustavuutta ympäristöjohtamisjärjestelmissä, ja joitain raportointivaatimuksia kevennettäisiin. 

Kiertotalouden osalta tavoitteena on yhtenäistää tuottajavastuujärjestelmiä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Lisäksi komissio ehdottaa nykyisten tietojärjestelmien, kuten SCIP-tietokannan ja INSPIRE-paikkatietojärjestelmän, uudistamista siten, että tietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin.  

MTK:n saavutetut tavoitteet 

MTK:n keskeisiä tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamisessa ovat hallinnollisen taakan vähentäminen, raportointivelvoitteiden ja lupamenettelyjen keventäminen, kilpailukyvyn nostaminen ympäristösääntelyn rinnalle sekä ennakoitavuuden parantaminen. MTK pyrkii ympäristö- ja luontosääntelyn käytännön toimeenpanon yksinkertaistamiseen maa- ja metsätaloudessa. Joissain asioissa tarvitaan myös vaatimusten keventämistä. 

Kun ympäristöomnibusia analysoidaan näiden tavoitteiden pohjalta, arvio on myönteinen, mutta maa- ja metsätalouden näkökulmasta osa vaikutuksista jää toistaiseksi melko rajallisiksi. 

MTK on ajanut lupamenettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Tähän pyrkii myös komissio ja ehdottaa omnibus-paketissaan muun muassa päällekkäisten arviointien vähentämistä, digitaalista asiointia, määräaikojen selkeyttämistä ja yhden luukun menettelyjä. Suomi on neuvostossa ajanut käytännössä samoja asioita.  

MTK on tavoitellut lupamenettelyjen yksinkertaistamista erityisesti IED 2.0:ssa (teollisuuspäästödirektiivissä). Se on pitkään korostanut, että IED:n soveltaminen ei saa johtaa suureen hallinnolliseen taakkaan maatiloille. Omnibus tuo joitakin teknisiä kevennyksiä raportointiin ja useita teknisluonteisia muutoksia muun muassa koskien eläintilojen soveltamisalan määrittämistä. Komissio valmistelee parhaillaan toimintasääntöjä koskevia yhdenmukaisia edellytyksiä (UCOL). Komission tulee hyväksyä täytäntöönpanopäätöksensä 1.9.2026 mennessä. MTK on tyytyväinen omnibusin muutosehdotuksiin liittyen IED 2.0 -direktiiviin, kuten siihen, että vieroittamattomat porsaat jätetään pois kapasiteettilaskennasta, ja että luomusiipikarjatilat rajataan pois soveltamisalasta. Lisäksi muutosehdotuksiin kuuluu kotieläintuotannon vapautus aineiden ja resurssien käytön raportointivelvoitteista, mikä on MTK:n mukaan positiivinen muutos. 

MTK:n tavoitteena on myös raportointivelvoitteiden vähentäminen. Pyrkimyksenä on välttää päällekkäistä raportointia eli samoista tiedoista tehtäviä useita ilmoituksia. Komission omnibus sisältää useita muutoksia ympäristöraportointiin, joilla pyritään vähentämään päällekkäistä raportointia, lisäämään tietojen uudelleenkäyttöä ja laajentamaan digitaalista tiedonvaihtoa. Suomi tukee myös näiden tavoitteiden edistämistä. 

Omnibusin mukaan vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoa tullaan testaamaan tämän vuoden aikana. MTK kannattaa tätä. Kiertotalousasetuksen (IEPR) suhteen MTK tukee komission omnibusia. Asetus itsessään on vielä valmisteluvaiheessa ja komissio antaa siitä ehdotuksena tämän vuoden aikana. 

MTK:n tulevat kehityskohteet 

Jatkossa MTK:n kaksi keskeisintä tavoitetta ovat ennallistamisasetuksen avaaminen sekä luonto- ja lintudirektiivin uudelleenarvioiminen. Omnibus ei tuo muutoksia kumpaankaan asiaan. MTK on ajanut ennallistamisasetuksen yksinkertaistamista, jolla vähennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin kansallista joustoa. MTK korostaa, että keskeisenä toimeenpanon haasteena on taloudellisten resurssien riittämättömyys. Ennallistamisasetus sisältää myös paljon seuranta- ja raportointivelvoitteita, jotka vaikuttavat hallinnollisen taakan kasvamiseen. Lisäksi MTK on ajanut jäsenmaiden päätösvallan lisäämistä. MTK on korostanut myös, että asetusta olisi tarpeen tarkastella EU:n kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden osalta, sillä asetus nojautuu edellisen komission julkaisemaan Green Dealin poliittisiin linjauksiin.   

MTK ehdottaa ratkaisuiksi useamman artiklan muuttamista. Maa-, rannikko- ja makeanveden ekosysteemien ennallistamista koskeva 4 artikla tulisi MTK:n mukaan kaikilta osin rajata koskemaan vain Natura 2000 -alueita. Maatalouden ekosysteemien ennallistamista koskevassa 11 artiklassa lintuindikaattorista tulisi tehdä vapaaehtoinen ja turvepeltojen vettämistä koskeva nimenomainen vaatimus tulisi poistaa. Metsien ennallistamista koskevassa 12 artiklassa lintuindikaattorista tulisi tehdä vapaaehtoinen. Seurantaa koskevassa 20 artiklassa ja raportointia koskevassa 21 artiklassa sekä muissa vastaavia asioita käsittelevien artiklojen kohdissa (mm. 10 artiklassa, 11 artiklassa ja 12 artiklassa) seurannan ja raportoinnin aikavälejä tulisi pidentää. Myös Suomi on korostanut MTK:n tavoin kustannustehokkuutta sekä joustavaa toimeenpanoa.  

Luonto- ja lintudirektiivissä MTK on korostanut tarvetta arvioida uudelleen suurpetopolitiikkaa ja vahinkoja aiheuttavia kantoja. Muun muassa karhu ja ilves ovat luontodirektiivin nojalla sekä valkoposkihanhi lintudirektiivin osalta tiukasti suojeltuja lajeja. Kyseiset eläimet aiheuttavat Suomen maataloudelle merkittäviä vahinkoja. Lisäksi lintudirektiivin raportointi aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Suomi on myös tuonut asiaa esille ja painottanut käytännön toimivuuden selkeyttämistä ja joustavampaa tulkintaa, joka huomioisi kansallisia olosuhteita. 

MTK ehdottaa, että luontodirektiivissä karhu ja ilves siirrettäisiin koko maan osalta liitteestä IV liitteeseen V. Lintudirektiivissä puolestaan valkoposkihanhi tulisi koko maan osalta poistaa liitteestä I ja siirtää liitteeseen II/A tai II/B. Lisäksi direktiivien raportoinnin aikaväliä tulisi pidentää. Suomi tukee tätä useilta osin. Omnibus ei muuta direktiivin sisältöä, mutta komissio on käynnistänyt stressitestin, jossa arvioidaan direktiivien toimivuutta ilmastonmuutoksen, ruokaturvan, kilpailukyvyn ja oikeusvarmuuden näkökulmista. Tämä on toki tärkeä poliittinen avaus ja MTK kannattaa sitä. Tuloksien perusteella direktiivien uudelleentarkastelu tulee ajankohtaiseksi.  

MTK on pyrkinyt saamaan muutosta maaperädirektiivin (SMD) indikaattoreihin, kerättäväksi ehdotettuun datan määrään ja raportoinnin aikaväleihin. Näitä asioita ympäristöomnibus ei avaa eikä muuta. Suomi on ajanut riittävän kansallisen joustavuuden säilyttämistä.  

Yhtenä keskeisenä haasteena on, että komission eri pääosastot eivät ristiintarkastele päällekkäisiä ja ristiriitaisia vaatimuksia. MTK:n yhtenä tavoitteena on, että uusiutuvan energian direktiivissä turvattaisiin pienten toiminnanharjoittajien toimintaedellytykset toteamalla kestäväksi teholtaan kaikki alle 5 MW:n laitokset ja vapauttamalla ne kestävyysraportointivaatimuksista. MTK korostaa, että kyseisen direktiivin soveltamisalaa tulisi nostaa 2 MW:sta 5 MW:iin.  

Seuraavaksi

Yhteenvetona komission ympäristölainsäädäntöä koskeva omnibus-paketti on nyt edennyt lainsäädäntökäsittelyyn. Tuottajajärjestöjen kannattaa nyt vahvasti ajaa ympäristö-omnibussille seuraavaa vaihetta.  

Jäsenmaiden kansalliset ehdotukset ennallistamissuunnitelmiksi annetaan komissiolle syksyn aikana. Komissio on luvannut tarjota jäsenmaille ymmärrystä ja joustoja tämän vaikean direktiivin täytäntöönpanossa. Käytännössä, mikäli toimeenpano osoittautuu epärealistiseksi, komissiolle syntyy paine lähteä keventämään asetuksen vaatimuksia.   

Luonto- ja lintudirektiivin stressitestin valmistuttua on aika ryhtyä toimenpiteisiin.  

Leena Kristeri

elinvoimajohtaja

+358 40 507 4088

aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet