Ensimmäiset CRCF-asetuksen mukaiset hiiliviljelymenetelmiä koskevat säädökset julkaistiin kesällä 2026: EU julkaisi ensimmäiset hiiliviljelyn sertifiointimenetelmät - MTK. Säädökset käsittelevät metsitystä, turvemaiden vettämistä ja maatalousmaalla tapahtuvaa hiiliviljelyä. 

Vuoden 2026 aikana komissio jatkaa valmistelua laatimalla menetelmiä metsien hoitoon ja kotieläintuotannon päästövähennyksiin. 

MTK:n keskeiset viestit 

1. CRCF:n tulee luoda todellisia markkinoita ja lisätuloja maanomistajille 

Hiiliviljelyn ja hiilenpoistumien sertifioinnin onnistuminen edellyttää, että viljelijöille ja metsänomistajille syntyy aito mahdollisuus saada korvausta tuottamistaan ilmastohyödyistä. Järjestelmän tulee kannustaa vapaaehtoisiin ilmastotoimiin eikä lisätä velvoitteita ilman todellista taloudellista hyötyä.  

2. Järjestelmän on oltava vapaaehtoinen, käytännöllinen ja hallinnollisesti riittävän kevyt 

MTK korostaa, että osallistumiskynnyksen tulee olla matala erityisesti pienille maa- ja metsätalouden toimijoille. Seurannan, raportoinnin ja verifioinnin vaatimusten on oltava suhteellisen kevyitä. Esimerkiksi oletusarvojen käyttö tulee sallia silloin, kun se on käytännön toiminnan kannalta perusteltua. MTK näkee, että ilmastoresilienssin kehittäminen on kannatettavaa, mutta sen ei tulisi olla pakollinen vaatimus CRCF-menetelmissä. 

3. Metsämenetelmien tulee perustua tuottavuuden ja kasvun lisäämiseen 

Metsiä koskevissa hiiliviljelyn sertifiointimenettelyissä etusijalle tulee asettaa toimet, jotka lisäävät metsien kasvua ja hiilen sidontaa. Menetelmien tulee ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset metsäolosuhteet, eikä koko EU:lle tule rakentaa yhtä yksityiskohtaista toimintaluetteloa. MTK näkee, että vuotoriski eli hakkuiden siirtyminen toisaalle nieluhankkeiden myötä on parhaiten vältettävissä keskittymällä toimenpiteisiin, jotka tukevat metsien kasvua ja tuottavuutta. 

MTK pitää metsien hiilen sidonnan ylläpidon kannalta tärkeinä esimerkiksi: 

• laadukasta metsänuudistamista, 

• jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttöä, 

• lannoitusta tarkoituksenmukaisilla kohteilla, 

• taimikkovaiheen hoitoa, 

• puiden järeytymistä lisääviä harvennuksia, 

• maltillista kiertoaikojen pidentämistä sekä 

• metsätuhojen ehkäisyä.  

4. Menetelmien on huomioitava Suomen metsäolosuhteet 

Suomalaiset boreaaliset metsät, turvemaat ja perhemetsätalous poikkeavat monista Keski- ja Etelä-Euroopan metsistä rakenteeltaan, omistusrakenteeltaan ja käsittelytavoiltaan. CRCF-sääntöjen tulee mahdollistaa kansallisten erityispiirteiden huomioiminen eikä esimerkiksi turvemaametsiä tai pienmetsänomistajia saa asettaa epäedulliseen asemaan. CRCF-sääntelystä ei tule laatia yleiseurooppalaista lainsäädöllisesti sitovaa metsienhoidon mallia, vaan CRCF järjestelmän jatkokehityksessä on keskityttävä hiilenpoistojen sertifiointiin vapaaehtoisuuteen nojaten.  

5. Perusura-sääntöjen tulee olla realistisia ja johdonmukaisia 

MTK katsoo, että vertailutasojen tulee perustua käytännössä toteuttamiskelpoisiin menetelmiin ja voimassa olevan CRCF-asetuksen periaatteisiin. Liian tiukat tai vaikeasti todennettavat vertailutasot voivat estää osallistumismahdollisuuden. Vertailutasot eivät saa rangaista toimintansa tehokkaasti järjestäneitä edelläkävijöitä. Perusura-sääntöjen tulee olla oikeudellisesti varmoja eikä niitä tule muuttaa kesken hankkeen esimerkiksi metodologioiden muutosten myötä. Perusura-säännöissä ei tule rangaista luonnollisista olosuhteista, kuten turvemaapäästöistä tai metsänomistajasta riippumattomista metsätuhoista. Metsätuhoja tulisi käsitellä force majeure -tapauksina, koska niiden luotettava mallintaminen perusuriin on käytännössä mahdotonta, eikä metsänomistajalla ole vaikutusvaltaa tuhojen toteutumiseen. 

6. Kotieläintuotannon päästövähennysmenetelmien tulee kattaa kaikki tuotantosuunnat 

Karjatalouden päästövähennysmenetelmien tulee soveltua kaikille kotieläintuotantomuodoille ja jäsenmaille. Päästövähennysten mittaamisen tulee olla läpinäkyvää, vertailukelpoista ja perustua tilatasolla toteutettaviin toimenpiteisiin.  

MTK korostaa, että järjestelmän tulisi keskittyä tilatasolla hallittaviin päästöihin. Tuotantopanosten, kuten rehujen, päästöjä ei tulisi sisällyttää pakolliseen laskentaan ennen kuin luotettavat ja käytännölliset menetelmät ovat käytettävissä.  

7. Korvauksen tulee seurata mitattuja ilmastohyötyjä. Vapaaehtoisuus ja kysynnän synnyttäminen ratkaisevat 

Kun päästövähennys tai hiilen sidonta voidaan luotettavasti todentaa, siitä tulee syntyä myös taloudellista hyötyä toimijalle. Uusia raportointivelvoitteita ei tule asettaa ilman vastaavaa kannustinta. Järjestelmän säilyminen aidosti vapaaehtoisena ja kysyntäkannusteiden synnyttäminen tuotannolle ovat keskeiset kysymykset, joihin on pystyttävä vastaamaan. 

Tiivistettynä MTK tavoittelee CRCF-järjestelmää, joka on vapaaehtoinen, käytännöllinen ja markkinalähtöinen sekä tuottaa viljelijöille ja metsänomistajille aidon tulovirran ilmastohyödyistä. Menetelmien tulee perustua todellisiin, mitattaviin ilmastovaikutuksiin, huomioida Suomen maa- ja metsätalouden olosuhteet sekä kannustaa tuottavuuden, hiilen sidonnan ja päästövähennysten lisäämiseen ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Järjestelmän onnistuminen mitataan lopulta osallistumisen laajuudessa. Poikkeaminen vapaaehtoisuuden periaatteesta tai epäonnistuminen kysynnän synnyttämisessä estävät laajan osallistumisen. 

Anssi Kainulainen

asiantuntija, energia

energiapolitiikka, energiamarkkinat, bioenergia, kansainvälinen ilmastopolitiikka

+358 50 596 1541

aiheet: bryssel-agenda, ilmastotavoitteet