Valkuaiskasvien tuotanto ja käyttö EU:ssa on vahvasti kytköksissä kotieläinsektoriin 

Valtaosa EU:ssa tuotetusta kasviproteiinista tulee karkearehuista ja viljoista. Korkean valkuaispitoisuuden kasvien, kuten palkokasvien, osuus tuotannosta on edelleen pieni, mutta kasvava. Samalla EU on edelleen riippuvainen tuontivalkuaisesta, kuten soijasta, erityisesti kotieläintuotannon rehutarpeisiin. EU tuottaa vuosittain 67 milj. tonnia kasviproteiinia ja EU:n kotieläinsektori käyttää vuosittain 74 milj. tonnia proteiinia rehuna. EU:n nettoriippuvuus proteiinituonnista on noin 15 prosenttia rehun kokonaiskäytöstä. Kotieläinsektori ja rehuksi viljellyt kasvit muodostavat yhteensä yli puolet EU:n maatalouden kokonaistuotannosta, kotieläinsektori onkin unionin suurin kasviproteiinin käyttäjä. EU:n proteiinijärjestelmän häiriönsietokyvyn, kilpailukyvyn ja varautumisen parantamisessa on siis vahva kytkös myös kotieläinsektoriin ja kotieläinstrategiaan. 

Suunnitelmassa nostetaan esiin myös tuonnin monipuolistaminen. Tässä Ukraina nähdään yhtenä mahdollisuutena vähentää EU:n riippuvuutta perinteisistä soijantuottajamaista. Valkuaisomavaraisuuden vahvistamisessa painopisteen tulisi kuitenkin olla ennen kaikkea EU:n oman tuotannon kehittämisessä ja viljelyn toimintaedellytysten parantamisessa. 

Öljy- ja valkuaiskasvien viljelyvarmuuden ja tuotannon pullonkaulojen ratkaisemisen ohella suunnitelmassa nostetaan esille kotieläintalouden ja kasvinviljelyn yhteistyön mahdollisuuksia myös esimerkiksi lannan käytön tehostamiseksi. Tärkeää onkin tukea ja edistää paikallisesti lannan tehokkaampaa hyödyntämistä, sekä paikallisten resurssien priorisoimista ja rehutuotannon kehittämistä. 

Vahvempi valkuaisomavaraisuus tukee suoraan myös kotieläintuotannon kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Kotieläinrehujen ja elintarvikkeiden kasvisproteiinin omavaraisuusasteen nostaminen on ollut suomalaisen maataloussektorin agendalla jo vuosia. Esimerkiksi sikasektorilla kotimaisella kasvivalkuaisella on korvattu tuontisoijaa jo pidempään. 

Tavoitteeseen pääseminen vaatii panostusta ja investointeja 

Proteiinisuunnitelmassa esitetään, että kunkin jäsenvaltion on suunnitelman suositusten mukaisesti laadittava kansalliset suunnitelmansa ja strategiansa proteiinien monipuolistamiselle. Sen lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan myös sisällyttämään kumppanuussuunnitelmiinsa (NRPP) CAP:in suosituksien kautta toimia, joilla edistetään öljy- ja valkuaiskasvien tuotantoa. Jotta proteiiniomavaraisuutta ja -tuotantoa voidaan käytännön viljelyn kannalta edistää, on rahoituksen ja tukitoimien oltava kuitenkin riittäviä. Myös nuorten viljelijöiden osallisuus ja asema tuotannon kehittämisessä on olennaista ja tulee ottaa huomioon tukitoimia suunniteltaessa. 

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös öljy- ja valkuaiskasvien tuotannon pullonkaulojen ratkaisemista ja viljelyvarmuuden kehittämistä määrätietoisesti. Valkuaiskasvituotannon ja -käytön tehostamiseksi tarvitaan panostusta ja investointeja kohdennettuun tutkimukseen ja innovointiin. Proteiinisuunnitelma korostaa paikallisen kasvinjalostuksen sekä toimivien kasvinsuojeluratkaisuiden merkitystä. Suunnitelmassa esitetään muun muassa kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyjen yksinkertaistamista sekä biologisten ja tavanomaisten torjunta-aineiden hyväksynnän nopeuttamista sekä EU:n että jäsenmaan tasolla. 

Suomessa proteiiniomavaraisuuden vahvistaminen vaatii konkreettisia panostuksia valkuais- ja öljykasvien jalostukseen, uusien lajikkeiden kehittämiseen sekä viljelyvarmuuden parantamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä CAP-rahoitusta, kansallisia investointeja ja toimivia kasvinsuojeluratkaisuja. Myös uusilla genomitekniikoilla (NGT) on merkittävä potentiaali vastata käytännön viljelyhaasteisiin ja mahdollistaa osaltaan muuttuviin olosuhteisiin kestävämpien ja tuottavampien lajikkeiden nopeampi ja tehokkaampi jalostaminen.  

Myös EU:n komission keväällä 2026 julkaisemassa lannoitteita koskevassa toimintasuunnitelmassa korostetaan kannustimia lannoitteiden käytön vähentämiseksi. Unionin lannoiteriippuvuuden vähentämisessä ja huoltovarmuuden kehittämisessä onkin olennainen kytkös myös typensidontakykyisten valkuaiskasvien viljelyn vahvistamisella. Lannoitetoimintasuunnitelmassa korostetaankin, että typensitojakasvit auttavat osaltaan vähentämään lannoitteiden tarvetta. Nykyisessä toimintaympäristössä lannoitteiden saatavuuteen liittyvä epävarmuus sekä voimakkaasti nousseet hinnat ovat heikentäneet erityisesti peltokasvitilojen kannattavuutta ja kasvattaneet tuotantopanoskustannuksia. Tuotannon monipuolistaminen öljy- ja valkuaiskasveilla voisi vahvistaa tilojen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Suunnitelma korostaa myös bio- ja kiertotalousratkaisujen roolia yhä tehokkaammassa proteiiniomavaraisuuden käytössä ja arvokkaiden sivuvirtojen hyödyntämisessä. Peltokasvituotannon monipuolistaminen ja käytännön viljelyn kehittäminen edellyttää kuitenkin riittäviä kannustimia, investointitukea ja riskinhallintavälineitä, jotta uusia innovaatioita ja menetelmiä voidaan käytännössä hyödyntää tehokkaasti.  

MTK on seurannut proteiinisuunnitelman etenemistä tarkasti, sekä osallistunut suunnitelman edistämiseen aktiivisesti mm. Copa-Cogecan kautta. MTK on edustettuna useassa Copa-Cogecan työryhmässä, sekä tekee aktiivista vaikuttamistyötä Brysselissä tuodakseen suomalaisten maanviljelijöiden näkökulmia esiin myös eurooppalaisessa toimintaympäristössä.   

Proteiinisuunnitelma tunnistaa aiempaa selvemmin valkuaiskasvituotannon, kotieläinsektorin ja proteiiniomavaraisuuden välisen yhteyden. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin konkreettisia toimia, riittävää rahoitusta ja kannustimia tuotannon lisäämiseksi. Suomelle suunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia vahvistaa valkuaiskasvien tuotantoa, vähentää tuontiriippuvuutta ja parantaa koko ruokaketjun huoltovarmuutta. Työtä tavoitteiden saavuttamiseksi on kuitenkin tehtävä. Kotieläinstrategian ja proteiinisuunnitelman käsittely jatkuu Irlannin EU-puheenjohtajakaudella syksyn 2026 aikana sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa. 

• Katso koko Bryssel-agenda

Max Schulman

asiantuntija, vilja ja öljykasvit

viljat, mallasohra, öljy- ja valkuaiskasvit, gmo, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 20 413 2414

+358 40 825 2112

Helka Hypén

avustava asiantuntija, kesätyöntekijä

viljat, PRIMARY-hanke

+358 50 355 9269

aiheet: cap, bryssel-agenda