Elintarvikemarkkinalain uudistus – kysymyksiä ja vastauksia

Takaisin Elintarvikemarkkinalain uudistus – kysymyksiä ja vastauksia

Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka

Elintarvikemarkkinalain uudistus – kysymyksiä ja vastauksia

13.02.2026

Elintarvikemarkkinalain uudistus on etenemässä eduskuntaan laajalla poliittisella tuella. Uudistuksen tavoitteena on korjata pitkään jatkuneita markkinahäiriöitä suomalaisessa ruokaketjussa. Keskeisiä muutoksia ovat käänteinen todistustaakka ja elintarvikemarkkinavaltuutetun roolin vahvistaminen. Tavoitteena on läpinäkyvämmät markkinat ja heikommassa asemassa olevien toimijoiden suojaaminen. Uudistus on tärkeä askel kohti reilumpia, avoimempia ja kuluttajia paremmin palvelevia ruokamarkkinoita.

Ruokamarkkinoiden valtasuhteet ovat muuttuneet

Suomalainen ruokaketju on muuttunut voimakkaasti viime vuosina. Markkinat ovat keskittyneet, kaupan omien merkkien osuus on kasvanut ja kustannusten vaihtelu on koetellut koko ketjua. Samaan aikaan viljelijöiden neuvotteluvoima on heikentynyt, mikä ei palvele tuottajia, teollisuutta eikä pitkällä aikavälillä kuluttajia.

Julkisuudessa esitetyt vähittäiskaupan väitteet uudistusta vastaan ovat pitkälti retoriikkaa, eivätkä ne perustu faktoihin. MTK ei ole pyrkinyt rajoittamaan private label -tuotteita tai niiden asemaa markkinoilla. Kyse on epäasiallisten painostuskeinojen ja vallan väärinkäytön kitkemisestä – asioista, joita tuottajat ja teollisuus kohtaavat arjessaan.

Käänteinen todistustaakka vahvistaa oikeudenmukaisuutta

Lakiesityksen ytimessä on käänteinen todistustaakka tilanteissa, joissa ostajan toiminnan voidaan epäillä olleen lainvastaista. Muutos suojaa heikommassa asemassa olevia toimijoita: se madaltaa kynnystä tuoda epäkohtia esiin ja nostaa samalla ostajan kynnystä käyttää painostuskeinoja. Tämä vahvistaa luottamusta, läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta koko ruokaketjussa.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun roolia ei saa kaventaa

Elintarvikemarkkinavaltuutettu on keskeinen toimija epäterveiden käytäntöjen tunnistamisessa. Usein ensimmäiset merkit väärinkäytöksistä näkyvät yksittäisissä sopimuksissa tai tapauksissa. Jos valtuutetun toimivaltaa kavennetaan, lain vaikuttavuus heikkenee olennaisesti.

Tavoitteena ei ole lisätä byrokratiaa, vaan varmistaa, että pelisäännöt todella toimivat käytännössä.

Tieto kuuluu kaikille – ei vain vahvimmille

Vähittäiskaupan hallussa oleva menekki- ja myyntidata määrittää markkina-asetelmia enemmän kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Kun tieto ei liiku, koko tuotantoketju joutuu toimimaan epävarmuudessa: investointeja lykätään, innovaatioita jää syntymättä ja riskit kasvavat.

Tietoepätasapainon korjaaminen hyödyttää kaikkia – tuottajista kuluttajiin. Läpinäkyvämpi tiedon jakautuminen luo vakaamman markkinan ja tukee myös private label ‑tuotteiden tervettä kehitystä.

Kohti läpinäkyvämpää ja yhteistyöhön perustuvaa ruokajärjestelmää

MTK korostaa, että uudistus ei aseta ketjun osapuolia vastakkain. Suomalainen ruokaketju toimii vain, jos sen kaikki osat voivat luottaa toisiinsa. Reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät sopimukset ovat koko järjestelmän etu. Kun painostuskeinot poistuvat, private label ‑tuotteiden kehitys perustuu laadukkaaseen tuotekehitykseen ja kilpailuun – ei vallankäyttöön tai epäselviin sopimuksiin.

Mitä seuraavaksi?

Elintarvikemarkkinalain uudistus etenee eduskunnan käsittelyyn laajalla poliittisella tuella. Samalla Brysselissä valmistellaan UTP-direktiivin uudistusta, joka määrittää tulevat askeleet ruokamarkkinoiden sääntelyssä EU-tasolla.

MTK jatkaa työtään reilumpien markkinoiden puolesta Suomessa ja Euroopassa: suomalainen ruoka tarvitsee läpinäkyvän ja tasapuolisen toimintaympäristön voidakseen menestyä.

Kun markkina toimii, hyötyjiä ovat kaikki – viljelijät, teollisuus, kauppa ja kuluttajat.

Kysymyksiä ja vastauksia elintarvikemarkkinalain uudistuksesta

Nostaako elintarvikemarkkinalain uudistus ruoan hintaa?

Vähittäiskaupan esittämät väitteet ruoan hinnan noususta ovat pelottelua vailla faktapohjaa. Hintapuheet voivat olla jopa kilpailulain vastaisia, jos niitä käytetään hintasignalointiin. Uudistuksen tavoitteena on korjata epäkohtia markkinakäytännöissä, ei vaikuttaa vähittäishintoihin.

Pyrkiikö MTK rajoittamaan kaupan omia merkkejä?

Ei. Private label -tuotteet ovat tärkeä osa toimivaa ruokajärjestelmää. Uudistuksen tavoitteena on kitkeä epäreiluja sopimuksia ja estää neuvotteluvoiman väärinkäyttöä – ei rajoittaa tuotekategorioita.

Miksi käänteinen todistustaakka on välttämätön?

Se antaa heikommassa asemassa olevalle toimijalle paremman suojan epäkohtia vastaan. Jos ostajan toimintaa voidaan epäillä lainvastaiseksi, ostajan on osoitettava toimineensa lain hengen mukaisesti. Tämä aito vastuullisuus parantaa luottamusta koko ketjussa.

Miten uudistus vaikuttaa datan ja tiedon kulkuun?

Ehdotettujen muutosten myötä kielletään ylimitoitetut tietovaatimukset, jotka heikentäisivät tuottajien neuvotteluvoimaa ja lisäisivät hallinnollista taakkaa. Jatkossa ostajan on myös kerrottava, mihin tarpeeseen tietovaatimukset perustuvat, mihin tarkoituksiin tuottajalta saatua tietoa käytetään eikä ostaja saa käyttää tietoja muuhun kuin ilmoittamaansa tarkoitukseen.

Kun menekki- ja myyntitieto jaetaan tasapainoisemmin, tuotanto pystyy tekemään parempia investointi- ja tuotantopäätöksiä, joista myös kuluttaja hyötyy vakaamman markkinan ja monipuolisemman valikoiman muodossa. Tiedon on liikuttava myös tavarantoimittajan suuntaan. Lainsäädännön kehittämistä on jatkettava suuntaan, jossa osapuolten välistä tietoepätasapainoa vähennetään entisestään.

Miksi elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaa ei saa kaventaa?

Valtuutettu on avainasemassa epäkohtiin puuttumisessa. Valtuutetulle on mahdollistettava myös yksittäisiin kohtuuttomiin kauppatapoihin puuttuminen, koska tuottajien on erittäin vaikea, ellei jopa mahdotonta, näyttää toteen, että kohtuuton kauppatapa koskee useampaa tuottajaa. Ilman riittäviä toimivaltuuksia tai resursseja lain valvonta heikkenee, ja väärinkäytökset voivat jäädä piiloon. Valtuutetun roolin vahvistaminen on siksi välttämätöntä.

Miten uudistus muuttaa kaupankäynnin dynamiikkaa?

Se selkeyttää vastuita ja vahvistaa ennakoitavuutta. Läpinäkyvämmät sopimukset ja reilut pelisäännöt muun muassa datan käytöstä sopimiseen vähentävät painostusta ja luovat tilaa aidolle yhteistyölle.

Mikä yhteys elintarvikemarkkinalailla on EU:ssa valmisteltavaan UTP-direktiivin muutokseen?

Elintarvikemarkkinalailla on täytäntöön pantu UTP-direktiivi. Kansallinen lakimuutos parantaa heikomman osapuolen suojaa ja on siten direktiivin mahdollista tiukennus. UTP-direktiiviin tehtävien päivitysten tarkoitus on virtaviivaistaa lain soveltamista, parantaa heikomman osapuolen suojaa ja vahvistaa reiluja pelisääntöjä koko Euroopan tasolla. MTK vaikuttaa aktiivisesti siihen, että suomalaisen ruuantuotannon sopimuskäytänteiden erityispiirteet huomioidaan UTP-direktiivin päivityksessä ja että suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä vahvistetaan direktiivin päivityksillä.