Sisältöjulkaisija

null Elintarvikevientiä Irlannin termein

Blogi - Hanke

Elintarvikevientiä Irlannin termein

7.11.2019

Meillä oli lokakuussa ilo vierailla Irlannissa, Bord Bian vieraana. Matkamme tarkoituksena oli tutustua Irlannin malliin elintarvikeviennissä ja benchmarkata maan vientitoimintoja.  Bord Bia (Englanniksi: Irlantilainen ruokapöytä) on perustettu 1994 Irlannin elintarvikesektorin kehittämisen ja vientipalvelujen keskittämiseksi. 

Bord Bia toimii linkkinä tuottajien ja näiden asiakkaiden välillä maailmanlaajuisesti. Väkiluvultaan Suomeen verrattavissa oleva Irlanti on onnistunut lisäämään elintarvikevientiään menestyksekkäästi 4,7 miljardilla eurolla vuoden 2010 vastaaviin lukuihin verrattuna. Tällä hetkellä 90 % maan maataloustuotannosta menee vientiin. Vuonna 2018 elintarvikkeiden ja juomien viennin arvo oli 12,11 miljardia euroa. 

Irlanti on rakentanut vientipalvelunsa maataloussektoria tukemaan. Koko elintarvikeviennin kehityksen taustalla on valtion päätös satsata pidemmän ajan strategialla maatalouteen ja elintarvikevientiin. Suurena syynä tähän on riskin tietoinen hajauttaminen niin, ettei maan talous rakennu liikaa yhden toimialan tai muutamien suuryritysten varaan. Irlannin talous kun on pitkälti riippuvainen multikansallisten firmojen, kuten Googlen ja Facebookin toiminnoista. Yritysten, jotka ovat päätyneet Irlantiin lähinnä yritysverotuksellisista syistä. 

Yksi seitsemästä työskentelee näiden yritysten palveluksessa. Kuten Bord Bian Declan Coppinger heti ensimmäisten minuuttien aikana vierailullamme totesi, voidaan kaikkien muiden alojen toiminnot siirtää tarvittaessa muihin maihin, mutta maatalous ja elintarvikesektori luovat pysyvän mallin maan ekonomiselle kehitykselle. 

Kiehtovaa kuultavaa oli myös se, miten vientipalvelut ovat rakentuneet näinä vuosina. Kaikessa toiminnassa on kuultu asiantuntijoita ja tehty laajaa, kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, tavoitteisiin ja asiantuntijalausuntoihin perustuvaa selvitystä. Tämän pohjalta ollaan päädytty lopputuloksiin, asetettu tavoitteet ja rakennettu operatiivisen tason toimia tavoitteita tukemaan. 
Yksi sana kuitenkin jäi mieleeni tätä loogista rakennuskaavaa toistettaessa. Se sana oli co-opetition. Co-opetition tarkoittaa kilpailun ja yhteistyön samanaikaista esiintymistä yritysten tai verkostojen välillä. Irlannin malli on rakennettu yli toimialojen, yritysten ja sektoreiden, yhteisiä ja yhdessä tunnistettuja tavoitteita tukemaan. 

Tästä hyvänä esimerkkinä on Irlannin tuotemerkki Origin Green, jota voidaan pitää maan omana maabrändinä. Origing Green ei vastaa pelkästään kestävän kehityksen ongelmiin, maan tuotannollisiin valtteihin, trendeihin ja muihin 2009-10 Irlannin selvityksissä esiin tulleisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin brändinä, vaan toimii myös yhteisenä nimittäjänä muuten kotimaassa kilpaileville yrityksille ja alan toimijoille.

Co-opetition on ja tulee olemaan varmasti yksi ydinsana myös meidän elintarvikevientiämme edelleen kehitettäessä. Eli yksinkertaistettuna: tunnistetaan kilpailuasetelma ja löydetään silti yhteistyömahdollisuudet. Suomessa yritysten yhteistyö on jo hyvällä alulla. Yhteistyölle on luotu alustoja ja siihen kannustetaan meillä Suomessa myös rahoituksellisin keinoin, mutta tätä työtä tulee edelleen kehittää, systemaattisesti. 

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiponnisteluissa co-opetition voitaisiin ottaa pysyväksi nimittäjäksi. Viennin tiettyjen toimintojen rakentaminen yhteistyössä kun tuo selvän kilpailuedun, hajottaa riskiä ja mahdollistaa suuremmat ponnistelut pienemmällä pääomalla. Co-opetition on myös mahdollisuus suurten yritysten ja jopa maiden välisen kilpailun näkökulmasta. Mahtavaa on ollut huomata miten paljon pöhinää tämän asian saralla Suomessa tällä hetkellä on. Eri ekosysteemihankkeet yhtenä esimerkkinä tästä. 

Myös alkutuotannon rooli tulevaisuuden elintarvikeviennin aktiivisena toimijana tulee korostumaan. Meidän alkutuotantomme, suomalainen luonto ja näiden globaalit kilpailuedut ovat tärkeimpiä nimittäjiä elintarvikevientimme co-opetition asetelman mahdollistajina, maabrändimme luojina. Niiden mahdollisuuksia Suomen tulevaisuuden taloudellisina tukipilareina ei tule aliarvioida.

Co-opetition on termi, joka tulee mielestäni saada Suomen elintarvikeviennin sanakirjaan. Termille ei ainakaan vielä löydy hyvää suomenkielistä käännöstä, mutta toivon, että viimeistään RuoKasvu-hankkeen päättyessä 2021 toukokuussa sellainen on keksitty vahvassa yhteistyössä eri organisaatioiden ja viennin toimijoiden kanssa.

Mielellään kuulisin sinun ehdotuksesi.

Vientiyhteistyöterveisin,
Mikaela

RuoKasvu -hanke

Tule kuulemaan lisää elintarvikeviennin ajankohtaisista asioista ja RuoKasvu-hankkeen toimista MTK:n, Food from Finlandin ja Ruokaviraston yhteiseen vientiseminaariin 11.12.2019. Ohjelma. 
 

Mikaela Vuorisalmi

projektikoordinaattori

RuoKasvu

+358 20 413 2026

+358 50 470 7982

Liittyvät sisällöt

Suositellut artikkelit

Suomalaisten elintarvikkeiden loistavaa laatua ja turvallisuutta hehkutetaan eikä suotta. Elintarvikkeemme sopivat maailman ruokatrendeihin. Lukuisat isot ja pienemmät tuottajat tekevät todella korkeatasoisia...