Takaisin Kovaa poliittista peliä ennallistamisessa – tyrmätäänkö Suomessa ja kaatuuko Brysselissä?

Blogi – Metsätalous ja metsänomistaminen

Kovaa poliittista peliä ennallistamisessa – tyrmätäänkö Suomessa ja kaatuuko Brysselissä?

16.06.2023

Metsänomistajia pitkään huolestuttaneen EU:n ennallistamisasetuksen ensimmäisten vaiheiden käsittely on loppusuoralla. Peli lopputulokseen vaikuttamisessa on poikkeuksellisen kovaa ja ennennäkemätöntä. Juuri nyt näyttää, että koko uudistus saattaa kaatua.

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pohtii blogissaan, miltä ennallistamisasetuksen tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Kuva kesäkuun alun mielenilmauksesta Brysselissä..
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pohtii blogissaan, miltä ennallistamisasetuksen tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Kuva kesäkuun alun mielenilmauksesta Brysselissä..

MTK varoitti asiasta jo viime vuoden helmikuussa

MTK toi viime vuoden helmikuussa ensimmäisenä julkisuuteen komission aikeet ennallistaa koko Eurooppa. Tuolloin kovinkaan moni muu ei ottanut varoituksia vakavasti, mutta nyt reilut vuotta myöhemmin ennallistamisasetus on kriisiyttämässä koko Brysselin päätöksenteon. Suomessahan teema jo oli lähes kaatamassa hallitusta aiemmin.

MTK on alusta saakka korostanut monimuotoisuustyön välttämättömyyttä, mutta osoittanut miksi ennallistamisasetusesitys on keinona epäonnistunut. Esimerkiksi täältä löytyy taustatietoja: https://www.mtk.fi/-/kannatennallistamiseen 

Komission häikäilemättömyys lisää kriittisyyttä

Komissio yhdessä parlamentin myötämielisten osien kanssa jatkoi kritiikkiä kuuntelematta esityksen eteenpäin puskemista. Hiljalleen ymmärrys paketin ongelmista laajeni ja kritiikki kasvoi. Tänä keväänä viimein parlamentin suuri ryhmä EPP asettui vastustamaan esitystä ja sitoutuu sen kaatamiseen. Parlamentin AGRI-valiokunta tyrmääsi esityksen, vaikka siellä oli valmisteltu jo kohtuullisen hyviä muutosesityksiä.

Kenties hätäpäissään komission varapuheenjohtaja Timmermans unohtaa asemansa ja ryhtyy MEPpejä suoraan lähestyväksi lobbariksi. Osa parlamentaarikoista kokee toiminnan sopimattomaksi ja painostavaksi. Se myös sotii EU instituutioiden toimintaperiaatteita vastaan. Parlamentin ENVI-valiokunta äänestää esityksestä 15.6. Ensimmäisessä, koko ehdotuksen hylkäämistä koskevassa äänestyksessä äänet menevät tasan 44-44. Tämä tarkoittaa, että kaatamista esittänyt vaihtoehto häviää. Seuraavaksi valiokunta äänestää hurjasta määrästä muutosesityksiä. Käsittely venyy tai sitten valiokunnan vasen laita huomaa, että valiokunta on kääntymässä vastustamaan esitystä. Niin tai näin, äänestyksiä ei ehditä viedä valiokunnan lopulliseen äänestykseen, missä koko paketti olisi voinut kaatua. Aikailun seurauksena äänestykset jatkuvat parin viikon päästä. Ellei ihmeitä tapahdu, veikkaan valiokunnan asettuvan esityksen kaatumisen puolelle. Parlamentin täysi-istunto on luvassa heinäkuussa.

Jäsenmaiden näkemykset hapuilevia, Suomelle tulossa uusi kanta

Komission ja parlamentin lisänä oleva kolmas osapuoli, neuvosto, muodostaa kantansa ENVI-valiokunnan tauon aikana. Ympäristöneuvoston on tarkoitus käsitellä asiaa 20.6. On suorastaan erikoista, että mikään maa ei ole uskaltanut olla ensimmäinen, joka olisi täysin kaatamassa esitystä, mutta muutamassa päivässä voi tapahtua paljon. Syntyykö asetusta vastaan dominoefekti, jossa dominopalikat kaatuvat yksi kerrallaan? Viimeinen palanen sopivasti suoraan komission ovelle.

Suomen kanta neuvostossa tulee olemaan mielenkiintoinen. Aiemman eduskunnan mukaan esimerkiksi delegoitujen säädösten antovaltaa tai metsäkriteereitä ei voitaisi hyväksyä. Sen kannan mukaan asiaa voi katsoa niin, että Suomen tulisi vastustaa koko asetusta neuvostossa. Suomelle tullee kuitenkin lähiaikoina uusi kanta suuresta valiokunnasta. Kannasta ei kuitenkaan ole tietoa, koska sen käsittely on julistettu salaiseksi eli siinä pyydetään vaiteliaisuutta. Vaiteliaisuudelle on vaikea nähdä perusteita, koska avoimella kannalla muiden maiden mukaan saanti olisi helpompaa. 

Olettaa kuitenkin sopii, että nykyisen eduskunnan kanta on aiempaa tiukempi. Se onkin todella tärkeää, jotta neuvoston neuvottelunäkökulma on tarpeeksi tiukka. Saako tai kannattaako Ruotsin puheenjohtajamaana saada aikaiseksi neuvoston yleisnäkemys vai onko parempi viivyttää? Millaisen sisällön Suomi voi yleisnäkemykselle lopulta hyväksyä eli mitkä ovat Suomen kynnyskysymyksiä? Millaisen taktiikan seuraava puheenjohtajamaa Espanja ottaisi? Avoimia kysymyksiä on paljon.

Suomella kovat näytöt luontotyöstä ja lisäpanostuksia tulee tehdä kansallisesti

Suomessa voimme olla ylpeitä luonnon eteen tehdystä työstä. Esimerkiksi METSO-ohjelma on menestystarina, sen rinnalle tuotu Helmi-ohjelma on ja käytännössä kansallinen ennallistamissuunnitelma. Jatketaan työtä luonnon eteen, mutta kansallisen ymmärryksen lähtökohdilla.

Eurooppa ansaitsee ja tarvitsee parempia päättäjiä – ideologian aika on ohi?

Ennallistamisasetusprosessi on esimerkki karseasta valmistelusta. Hyvä tavoite pilataan ylimielisellä ja ideologisella valmistelulla. Asiantuntijoita ei kuunnella ja huolille viitataan kintaalla. Eurooppa ansaitsee parempaa kuin Timmermansin. Ympäristö tarvitsee parempia päättäjiä. Eurooppalainen demokratia ja arvot eivät kestä tällaista kehitystä.

ps.
MTK on ollut yksi aktiivisimmista asiaan vaikuttajista – rakentavalla tavalla. Olemme tehneet muutosesityksiä, perustelleet ongelmia ja kesäkuun alussa olimme myös Brysselissä osoittamassa mieltä sikäläisten kollegojen tukena.

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

linjan yleisjohto

+358 20 413 3701

+358 40 502 6810