Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuosina 2022-24

Takaisin Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuosina 2022-24

Lausunto

Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi pyyntiluvalla sallittavasta euroopanmajavan metsästyksestä metsästysvuosina 2022-24

04.07.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennan mukaan euroopanmajavia on arviolta 3700−5000 yksilöä eli 11-12% enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennassa. Euroopanmajavat ovat levittäytyneet ja kanta kasvanut etenkin Etelä-Suomessa Satakuntaa lukuun ottamatta. Kanadanmajavakanta, 10 000–19 000 yksilöä, ei ole muuttunut, mutta alueellisia eroja on: paikoin Itä-Suomessa kanta on hieman pienentynyt ja vastaavasti kasvanut Keski- ja Pohjois-Suomessa. Kaiken kaikkiaan suurin majavatiheys on eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilla.

Asetuksella sallittaisiin siis enintään 495 euroopanmajavan metsästys Satakunnan maakunnan alueelle, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvien Parkanon, Ikaalisten, Sastamalan, Ylöjärven kaupunkien, Kihniön, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueelle, Pohjanmaan maakuntaan kuuluvan Kristiinankaupungin kaupungin sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen kaupunkien, Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle, Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluvan Loimaan kaupungin alueelle.

MTK katsoo, että ennallaan pidettävä 495 euroopanmajavan saaliskiintiö/vuosi kahdeksi seuraavaksi vuodeksi on selkeästi liian alhainen. Kanta-arvion mukaan euroopanmajavakanta Suomessa on edelleen merkittävässä kasvussa. Saalismäärän kasvu viittaa siihen, että kannan kasvu on jatkunut edelleen. Koska tarkastelu perustuu vanhaan kanta-arvioon ja lupien käyttöaste on noin 80 %, merkitsee asetusluonnoksen kiintiöesitys todellisena poistumana reilusti alle 10 prosentin tasoa. Tutkimusten mukaan kannan kasvu pysähtyy vasta 15 %:n verotuksella.

MTK esittää, että saaliskiintiöksi asetetaan vähintään 700 yksilöä. Vaikka kiintiötä korotettaisiin esitettyä enemmän, se mahdollistaa ja tukee edelleen europanmajavan kannan kasvua ja levittäytymistä uusille alueille. Lisäksi on tärkeää, että kiintiö ei rajoita vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntömahdollisuutta koko euroopanmajavan esiintymisalueita koskien.

Asetusluonnoksen perusteluista puuttuvat tiedot majavien aiheuttamien vahinkojen määristä ja kehityssuunnista. Vahinkotilanteella tulisi olla suora vaikutus kiintiömääriin.

MTK on erittäin huolestunut euroopanmajavan aiheuttamien tuhoalueiden kasvusta.

Tilanteen haasteellisuutta kuvaa myös se, että pyyntilupia haetaan jatkuvasti huomattavasti myönnettyä enemmän. Kuten esittelyaineistossakin on todettu, Suomen tihein majavakanta on nimenomaisesti euroopanmajavan esiintymisalueella. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja ilmentää jatkuvaa euroopanmajavan kaatolupakiintiöiden jälkeenjääneisyyttä kannan kasvaessa jatkuvasti. On syytä huomata, että kanadanmajavakanta on säilynyt ennallaan vaikka metsästystä ei ole rajoitettu lupabyrokratialla lainkaan.

Esityksen vaikutukset on arvioitu virheellisesti nykytilaa säilyttäväksi. Jatkuva euroopanmajavien määrän kasvu luonnollisesti lisää vahinkojen määrää.

MTK esittää myös, että haetaan ja toteutetaan käytännön ratkaisut muistiossa todettuun ongelmaan euroopanmajavan tunnistamiseen liittyen. Alueilla, joissa on molempia majavalajeja, tulisi metsästäjille myöntää muutamia euroopanmajavan saalislupia, jotta tehokas kanadanmajavien poistaminen olisi mahdollista ilman metsästäjille aiheutuvaa kohtuutonta riskiä lajitunnistuksesta.

MTK kiirehtii riistavahinkojen korvausjärjestelmän uudistamista siten, että euroopanmajavan aiheuttamat maa- ja metsätalouden vahingot korvataan valtion varoista. On täysin kestämätöntä, että alhaisilla saaliskiintiöillä kasvatetaan tietoisesti euroopanmajavakantaa, mikä kiistattomasti kasvattaa vahinkomääriä, mutta aiheutuvat vahingot jätetään kokonaan yksityisten maanomistajien kannettavaksi. Vahinkojen korvausjärjestelmä tuottaisi myös päätöksentekoa varten tietoa todellisesta vahinkotilanteesta.

Helsingissä heinäkuun 4. päivänä 2022

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen
kenttäjohtaja