null Hiilitullit paikkaavat tuontisuojan aukkoja

Uutinen – Kansainvälinen toiminta

Hiilitullit paikkaavat tuontisuojan aukkoja

4.5.2022

Hiilitullit eli hiilirajamekanismi (CBAM) pyrkii varmistamaan Euroopan kilpailukykyä ja estämään hiilivuotoa ympäristölainsäädännöltään kevyempiin maihin. Hiilirajamekanismi on osa komission uutta kauppapolitiikkaa, jonka tavoite on tukea EU:n strategista autonomiaa yhdessä metsäkatolainsäädännön ja yritysvastuu- eli due diligence -lainsäädännön kanssa. Käytännössä esitetyillä toimilla paikataan EU:n liberaaleilla kauppasopimuksilla avattua sisämarkkinaa vastaamaan paremmin EU:n ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeusvaatimuksia.  

Hiilitulleja on esitetty teräkselle, alumiinille, sementille sähkölle ja typpilannoitteille. Oleellista esityksen jatkokäsittelylle on, että esitys on WTO-sääntöjen kanssa yhteensopiva. EU ei ole ainoa, joka valmistelee hiilitulleja ja esim. USA:n suunnitelmat on tärkeää huomioida EU:n hiilitullien viimeistelyssä. 

  

Energian hinnannousu yllätti valmistelijat 


Venäjän toimet Ukrainassa ovat sekoittaneet energiamarkkinoita entisestään. Hiilirajamekanismissa on tunnistettavissa ongelmia esimerkiksi tuoterajauksen osalta, vaikkakin hyvinä tavoitteina ovatkin ennakoitavuuden parantaminen ja pitkäjänteisen sisämarkkinoiden investointiympäristön edistäminen. Suuri huoli on, pystyykö järjestelmä edes teoriassa reagoimaan markkinoiden nopeisiin hintamuutoksiin.  

Lannoitemarkkinoilla esimerkiksi Yara teki alkuvuonna ennätystulosta samaan aikaan kun lannoitetyppituotannon kustannukset ovat nousseet energian hinnannousun takia ja haasteena on, pystytäänkö Venäjän ja Valko-Venäjän ulkopuolelta toimittamaan lannoitteita kesän tarpeisiin. EU on käyttänyt lannoitemarkkinoilla jo aiemmin polkumyyntitulleja eurooppalaisen tuotannon turvaamiseksi. Perusteena on niissäkin käytetty edullista maakaasun hintaa eli käytännössä ns. hiilivuotoa.  

EU-alueen viljelijöille nykyiset polkumyyntitullit aiheuttivat jo ennen energian hinnan voimakasta nousua noin miljardin euron lisäkustannukset vuodessa ilman, että lopputuotteiden markkinoille pääsyä olisi rajoitettu. Nyt viljelijöille tarjolla olevat lannoitteet ovat Suomessa historian kalleimpia, jos viljelijöillä on edes taloudellisia resursseja tuotantopanosten hankkimiseen kriisitilanteen takia.


Päätuotteen rajaus 


EU:n valmistelussa on monessa kohtaa törmätty rajauksen vaikeuteen. Maataloudessa esimerkiksi lannoitteiden hiilitulli vaikuttaa oleellisesti lopputuotteiden kauppaan. Käytännössä tämä tulee vastaan esimerkiksi viljan tuonnissa, kuten edellä olleessa polkumyyntiesimerkissä Mustanmeren alueelta päästää toimittamaan tuotteita EU:n sisämarkkinoille huomattavasti erilaisilla kustannuksilla.  

Optimaalinen tilanne olisi, että kaikkien tuotteiden osalta laskettaisiin hiilitulli. Järjestelmän luominen voi kuitenkin olla mahdoton, kun kysymyksessä on uuden rajasuojan rakentamisesta korvaamaan aikaisempaa tullisuojaa. Tärkeää olisi määrittää, missä on raja-arvo, jolla vaikutus on merkittävä. Sitä kautta olisi ainakin mahdollista poimia tärkeimpiä tuoteryhmiä kokonaisuudessaan hiilitullien piiriin. 

 

Luotettavan datan haasteet ja vaikutus sertifikaattien tarpeeseen 


Toimijoiden tasavertaisessa kohtelussa on nostettu esille, miten hiilirajamekanismi lasketaan ja miten otetaan huomioon mm. toimijan käyttämä teknologia. Keskiarvoluvut eivät kohtele toimijoita tasavertaisesti, jos tuotannon ympäristövaikutuksia eli käytettävää teknologiaa ei huomioida hiilitulleissa. Tämä johtaa laajaa yksilöidyn tiedon tarpeeseen tulleja määritettäessä ja todennettaessa. Kokemuksemme mukaan suomalaisen datan vertailukelpoisuus on jo nykyisellään laajaa, mutta sitä ei vielä voida luotettavasti käyttää laskennassa.  


Datan luotettavuus ja mitattavien parametrien riittävyys todentamaan ilmastovaikutukset ovat varmasti yksi keskeisimmistä riitojen aiheista tulevaisuudessa. WTO-tasolla puhutaan paljon läpinäkyvyydestä ja sen lisäämistarpeesta, jotta sitoumuksilla olisi todennettavuus. CBAM:n pohjalla oleva laskenta on iso lähde epävarmuuteen ja läpinäkyvyyden puutteeseen.   
 



Juha Ruippo

johtaja

kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, EU-asioiden koordinaatio Suomessa: EU:n budjetti, kestävä rahoitus, pohjoismainen viljelijäyhteistyö (NBC), World Farmers' Organisation (WFO), FAO, AgriCord, Food Systems Summit

+35820 413 2341

+35840 55 33 232

aiheet: ilmastopolitiikka, kauppapolitiikka, hiilitullit, lannoitteet

Suositellut artikkelit

Viljelijöiden tavoitteena on tuottaa ruokaa puhtaasta maasta elinvoimaisessa luonnossa. Ekosysteemit – meri ja pellot – metsät ja rannat – ovat toisistaan riippuvia. Näiden toimivuus ja terveys luovat yhdessä...