Takaisin Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko linjaa toimintaa vuoteen 2030 – MTK on nostanut esille maaseudun merkityksen ja ruuantuotannon kannattavuuden

Uutinen – Kotimainen ruoka

Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko linjaa toimintaa vuoteen 2030 – MTK on nostanut esille maaseudun merkityksen ja ruuantuotannon kannattavuuden

30.11.2022

Valtioneuvosto antoi syyskuun puolivälissä huoltovarmuusselonteon, joka on ensimmäinen lajiaan. Siinä on tarkoitus määrittää keskeiset linjaukset huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen aloitetaan huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen uudistaminen. 

Selonteon tärkeimmät kehityskohteet liittyvät huoltovarmuuden taloudellisiin resursseihin, sääntelyyn, osaamisen varmistamiseen sekä yhteistyön tiivistämiseen. Suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuus on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tiivis yhteistyö, jonka toimivuus ja kehittäminen on turvattava jatkossakin. 

Koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät asiat ovat olleet aiempaa voimakkaamman huomion kohteena. Nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimpien perustarpeiden turvaaminen on edelleen huoltovarmuustyön ytimessä. Myös uudenlaisiin uhkiin, kuten kyberhäiriöihin ja ilmaston muutokseen varautuminen ovat osa nykyaikaista huoltovarmuustoimintaa.  

 

Lämpö ja ruoka edelleen väestön perustarpeita 

  

Selonteosta antamissaan lausunnoissa MTK on keskittynyt huomioihin, jotka liittyvät erityisesti maaseudun merkitykseen huoltovarmuuden turvaamisessa. Lämpö ja ruoka ovat väestön perustarpeita ja kestävän elintarvike- ja energiatuotannon lähteet ovat maaseudulla. Kotimaisessa, vastuullisessa omistuksessa olevat uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat hyvän lähtökohdan rakentaa kestävää hyvinvointia, ylläpitää huoltovarmuutta ja kehittää maamme kriisinsietokykyä.  

Huoltovarmuusselonteossa korostetaan markkinaehtoisuutta huoltovarmuuden perustana.  Paitsi toimivia markkinoita, tarvitaan myös turvallisuutta varmistamia päätöksiä ja säädöksiä politiikan useilla eri aloilla, niin kotimaassa kuin EU:ssa. Huoltovarmuussäädökset ovat tärkeitä, mutta eivät yksinään riitä turvaamaan huoltovarmuutta. 

MTK on kiinnittänyt vakavasti huomiota suomalaisen ruokamarkkinan heikkoon kykyyn siirtää ruoan tuotannon nopeasti kasvaneita kustannuksia eteenpäin ruoan arvoketjussa. Ruoan tuotannon kannattavuuskriisin ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää elintarvikehuollon pitkäjänteiseksi turvaamiseksi. Kannattavuuskriisi ratkaistaan markkinoilla, mutta se voi edellyttää myös lainsäädännöllisiä toimia ja ohjausta tasapainottamaan ruokaketjun nykyisiä voimasuhteita.  

Globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus sekä yleisesti epävarma ja vaikeasti ennustettavissa oleva toimintaympäristö korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä.  Vaikka kansainvälisen yhteistyö vahvistuu, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Tähän selonteko ottaa varsin selkeästi kantaa: ”Suomella on oltava riittävä varautumisen taso ja mahdollisuuksien rajoissa myös tarvittava omavaraisuus kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta.” Elintarvikkeet eittämättä ovat väestön toimeentulolle näitä välttämättömimpiä hyödykkeitä.    

 

Kannattavan alkutuotannon merkitys tunnistettu 

 

Erityisen merkittävänä selonteossa MTK näkee viittauksen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan 2017: ”kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys”.  

On kuitenkin hämmästyttävää, että ruokamarkkinoiden toimivuuden parantamista ei ole noteerattu luvussa, jossa käsitellään sektorin toimintaan liittyviä kehittämistarpeita. MTK onkin siksi esittänyt, että ruoantuotannon kannattavuuden parantaminen ja ruokamarkkinoiden toimivuuden parantaminen lisätään sektorin toimintaan liittyvien kehittämistarpeiden luetteloon.  

Alkutuotannon kannattavuuskehitys on jo pitkään ollut heikko, mutta vuoden 2021 katovuosi ja nopeasti kohonneiden tuotantopanosten hinnat sekä jäykät elintarvikemarkkinat ovat saattaneet erityisesti monen kotieläintilan toiminnan jatkuvuuden vaakalaudalle. Elintarvikemarkkinoiden toimimattomuus on elintarvikehuollon kriisinkestävyyttä heikentävä tekijä 

Selonteossa elintarvikehuollon arvoketjun digitalisoituminen on tunnistettu ja kyberturvallisuuden varmistaminen on mainittu kehittämiskohteena. Elintarvikeketjun digitalisoitumisessa, ja myös laajemminkin eri alojen digitalisaatiokehityksessä, tulisi myös nähdä mahdollisuuksia ja aktiivisesti kehittää digitalisaation tarjoamia keinoja hyödyntää tietovirtoja ajantasaisen huoltovarmuuden tilannekuvan muodostamisessa.   

MTK yhtyy selonteossa esitettyyn kehittämislinjaukseen, että kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista on syytä tukea järjestelmällisesti myös julkisilla hankinnoilla. Kestävästi toteutetut julkiset ruokahankinnat vahvistavat huoltovarmuutta ja omavaraisuuttamme. 



Markus Lassheikki

kehitysjohtaja

+35820 413 2481

+35840 779 9680

aiheet: mtk, huoltovarmuus, huoltovarmuusselonteko


Suositellut artikkelit

MTK esittää, että julkisissa hankinnoissa ruoka ja energia rinnastetaan jatkossa turvallisuushankintoihin myös lainsäädännössä. ”Kun tiedämme ruuan ja energian välttämättömyyden väestön selviytymiseen, myös niiden...