Takaisin Ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi lähtee jatkotyöstettäväksi

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi lähtee jatkotyöstettäväksi

19.11.2021

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kehittämä ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi on valmis, ja jatkotyöstäminen voi alkaa. Ruokapakkauksiin lisättävä eäinten hyvinvointimerkintä mahdollistaisi tuotteen ja tuotantotavan laadun ilmoittamisen eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointimerkintä voi auttaa myös tuottajia kehittämään tuotantoaan, parantamaan tuotantoeläinten elämää ja saamaan työpanoksestaan kohtuullinen korvaus. Hankkeen työpajoihin osallistui edustajia myös MTK:sta.

Eläinten hyvinvoinnin merkitys ruokamarkkinoilla on lisääntynyt, mutta Suomessa ei ole ruoka-alan yhteistä eläinten hyvinvoinnista kertovaa laatumerkintää. Luken ja PTT:n toteuttamassa merkintähankkeessa hyvinvointia tarkasteltiin neljästä näkökulmasta: eläimen terveys, hoito ja pito-olosuhteet, ruokinta sekä lajinmukainen käyttäytyminen. 

Eläinten hyvinvointimerkintä nojaa tieteelliseen määritelmään, jossa eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta olotilastaan. Konseptissa merkinnän peruspilareiksi nostettiin eläinten terveys, joka on suomalaisen tuotannon erityinen vahvuus, hyvät pito-olosuhteet, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely, sekä eläimen mahdollisuus liikkua esimerkiksi karsinassa tai pihatossa. Lajityypillisten tarpeiden tyydyttyminen huomioitiin eläinlajeittain. 

Mallissa hyvinvointia tarkastellaan kolmella laatutasolla

Ensimmäinen taso kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa. Siinä on keskeisiä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, ja se mahdollistaa hyvinvointiin tehtävät satsaukset usealla tilalla ja eri tuotantovolyymeissä.

Toisella tasolla hyvinvointivaatimukset ovat perustasoa korkeammat. Toisen tason merkintä tuo eläimille lisää resursseja, kuten tilaa ja virikkeitä, ja kiinnittää enemmän huomiota eläimestä mitattaviin tunnuslukuihin, kuten eläimen käytökseen ja terveyteen.

Kolmannella tasolla on kunnianhimoisimpia toimenpiteitä, kuten luomua vastaava tilavaatimus ja ulkoilu. Se tähtää vaativien asiakkaiden markkinaan, ja toimenpiteet edellyttävät tiloilta merkittäviä panostuksia.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia

Tutkimuksen perusteella 76 prosenttia suomalaisista kokee eläinten hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteiseksi ja 61 prosenttia on itse valmis ostamaan tällaista tuotetta. Kuluttajat haluavat ostaa hyvinvointimerkittyä tuotetta ruokakaupasta, jossa he tavallisesti asioivat.
Hankkeessa laadittua mallia voisivat hyödyntää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot, elintarvikekauppa, alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät. 

Lisätietoja ja hankkeen raportti Luken sivuilla. Pääset sinne tästä.  

-------------- 
Hankkeen työpajoihin osallistui laaja joukko elintarvikekaupan ja -teollisuuden alan asiantuntijoita, maatalousyrittäjiä, etu- ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja tutkijoita. Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanketta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland Oy, A-tuottajat Oy, Valio Oy, Juustoportti Food Oy, Arla Oy, Lidl Suomi Oy, SEY Suomen Eläinsuojelu ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry.


 



aiheet: eläinten hyvinvointi, maito, maatalous, maidontuotanto, naudanlihantuotanto, sianlihantuotanto, kotieläintalous, kotieläintuotanto, broilerintuotanto, eläinten hyvinvointilaki, eläintenhyvinvointi, hyvinvointilaki, tuotantoeläinten hyvinvointi, lampaanlihantuotanto, hyvinvointimerkintä, hyvinvointimerkintäkonsepti