Salmonellaton kananmuna ei ole maailmalla itsestäänselvyys, toisin kuin meillä Suomessa, missä voimme kakkutaikinaa huoletta maistaa. Kanalayrittäjät ovat jo pitkään tehneet laatutyötä kanaloiden tautisuojauksen eteen ja sitä kautta koko kansanterveyden hyväksi. Suomi saikin EU:hun liittyessään kansallisen salmonellavalvontaohjelman, jonka avulla eläintautitilanne on saatu pidettyä Suomessa erinomaisella tasolla.   

Tuotantotavat 

Kananmunien tuotantotavat on erittäin hyvin merkitty. Erilaisille kuluttajille on tarjolla eri tavoin tuotettuja kanamunia ja tuotantotavan voi tarkastaa kananmunasta:   
3 = virikehäkkikanala 
2 = lattiakanala 
1 = ulkokanala 
0 = luomukanala.  
  
Kananmunista 33 % tuotetaan virikkeellisissä pienryhmäkanaloissa, 54 % lattiakanaloissa, 10 % luomukanaloissa ja 3 % ulkokanaloissa. Vuodesta 2012 lähtien munivia kanoja on saanut pitää vain varustelluissa häkeissä, mistä on säädetty neuvoston direktiivissä 1999/74/EY, munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista. 

Suomessa direktiiviä noudatettiin heti alusta alkaen eli kananmunatuottajat tekivät päätökset ja mittavat taloudelliset laitteistoinvestoinnit tiloillansa ajoissa ja annettua takarajaa kunnioittaen. Kanaloiden laitteistojen käyttöikä on parikymmentä vuotta. Kanalan muuttaminen toiseen tuotantomuotoon ei ole yksinkertaista, sillä laitteistot ja rakenteiden muutokset ovat aina mittavia taloudellisia investointeja, eivätkä kovinkaan usein olemassa oleviin rakennuksiin mahdollisia tehdä. 

Kananmunien tuotanto 

Kananmunien tuotanto vuonna 2021 kasvoi hieman 77,5 miljoonaan kiloon. Kananmunien kulutus väheni hieman edellisestä vuodesta 66,8 miljoonaan kiloon.