MTK:n terveiset hallituksen kehysriihelle: ”Pidetään kiinni Suomen vahvuuksista, uskalletaan tarttua uuteen kasvuun”

Takaisin MTK:n terveiset hallituksen kehysriihelle: ”Pidetään kiinni Suomen vahvuuksista, uskalletaan tarttua uuteen kasvuun”

Tiedote – Maaseudun edunvalvonta

MTK:n terveiset hallituksen kehysriihelle: ”Pidetään kiinni Suomen vahvuuksista, uskalletaan tarttua uuteen kasvuun”

17.04.2025

Muuttuneessa maailmassa Suomen talous ja maan elinkeinotoiminta ovat uudessa ja osin arvaamattomassa tilanteessa. Ensi viikolla puoliväliriiheensä kokoontuvan hallituksen on välttämätöntä pitää kiinni Suomen olemassa olevista vahvuuksista. Toisaalta hallituksen on kyettävä tarttumaan tunnistettaviin, uusiin kasvumahdollisuuksiin, kuten uusiutuvan energian eri muotoihin, puhtaisiin teknologioihin ja matkailuun. Uusi kasvu syntyy markkinoilta ja reilulla lainsäädännöllä turvatusta toimintaympäristöstä.

Päättäjien on pidettävä kiinni Suomen vahvuuksista ja kasvumahdollisuuksista.

Suomen on kiinnitettävä huomiota kansallisen turvallisuuden kehittämiseen voimakkaammin kuin pitkään aikaan. Puolustuskyvyn lisäksi turvallisuus rakentuu vahvalle ja kilpailukykyiselle taloudelle – koko maassa. Maaseutuelinkeinojen merkitys tässä on suuri, ja samalla ne ovat keskeinen osa maamme huoltovarmuutta ja ruokaturvaa.

MTK muistuttaa hallitusta metsän merkityksestä talouden kivijalkana. Julkisessa keskustelussa esitetyt hakkuurajoitukset tarkoittaisivat toteutuessaan miljardien veroeurojen ja tuhansien työpaikkojen katoamista. Metsäala on Suomen vahvuus, jota voidaan edelleen vahvistaa ympäristön tarpeita unohtamatta.

Suomen huoltovarmuudessa ruokaturva perustuu koko ruokaketjun kannattavuuteen. Suomessa on maailman kannattavin ruokakauppa. Samaan aikaan ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus. MTK kiirehtii hallitusta elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalakien uudistamisessa niin, että ruokamarkkinoiden vääristyneet valtasuhteet tulevat korjatuiksi.

Uusi EU-komissio haluaa vahvasti keventää elinkeinojen sääntelyä ja byrokratiaa. Suomen hallituksen kannattaa ajaa helpotuksia muun muassa EU:n ennallistamisasetukseen ja tukea muutoinkin komission tavoitetta byrokratian keventämiseksi. MTK kannustaa hallitusta kiirehtimään myös sen omassa norminpurkutyössä.

MTK tarjoaa hallituksen puoliväliriihelle listan Suomen taloutta turvaavista toimista. Toimet on jaoteltu kolmeen koriin: kasvua hidastavien esteiden poistamiseen, kasvua lisääviin toimiin sekä yhteiskunnan iskunkestävyyden vahvistamiseen.

Kasvua hidastavien esteiden poisto

Ilmastopaneelin esittämä hakkuiden rajoittaminen vuoteen 2035 jopa 9-12 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa johtaisi merkittäviin talousvaikutuksiin. Tänään julkistetun selvityksen mukaan hakkuiden vähentäminen 11 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2035 vähentäisi puunmyyntituloja 6 miljardilla eurolla, verotuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla vuosien 2026-2035 aikana. Työpaikkoja Suomesta häviäisi lähes 9000.
Suomen on vaadittava ennallistamisasetuksen keventämistä osana EU-komission hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtääviä Omnibus-esityksiä. Näin monimuotoisuutta turvaavat toimet voidaan tehdä kustannustehokkaammin ja kansalliset erityispiirteet huomioiden.
Elinkeinot kaipaavat pikaisia käytännön toimia hallituksen norminpurkutavoitteiden pohjalta.
Ympäristöhallinto vyöryttää käytön rajoituksia maa- ja metsätalouteen. Omaisuuden käytön uusista rajoituksista on pidättäydyttävä ja olemassa olevia on kohtuullistettava. Rajoituksista ilmenneet taloudelliset menetykset tulee korvata maanomistajille. Kaavoituksellinen harmaa suojelu tulee saada lopetettua selkein reunaehdoin ja korvausmenettelyin. Yksityismaiden vanhojen metsien suojelu edellyttää aiempaa runsaampaa METSO rahoitusta.
Luonnonvara-alan koulutuksen leikkaukset on peruttava. Alan kaikkien koulutusasteiden rahoitus on turvattava. Ilman tätä huoltovarmuus, ilmasto- ja ruokaturvatavoitteet sekä työvoiman saatavuus ovat vaarassa.
Yksityisteiden heikko kunto on jo nyt kasvun este. Pelkästään yksityisteiden korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii vuosittaisen rahoituksen nostamisen 30 miljoonaan euroon.

Kasvua kiihdyttävät toimet

TKI-rahoitusta ja -toimenpiteitä tulee kohdistaa vahvemmin luonnonvara-aloihin. Niiden strateginen rooli huoltovarmuuden, ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä biotalouden ja digitalisaation edistäjinä on tunnistettava nykyistä paremmin. Kotimaisiin raaka-aineisiin ja osaamiseen perustuvalla tuotannolla on poikkeuksellisen suuret arvonlisähyödyt.
Metsätalouden kannustejärjestelmän rahoitusta on lisättävä tarpeita vastaavalle tasolle. Riittävä rahoitus on edellytys hallituksen onnistumiselle metsien kasvupaketin toteuttamisessa. METKAlla edistetään metsien kasvukuntoa, metsien monipuolista käyttöä ja työllisyystilannetta myös harvaan asutuilla alueilla. Jotta viime vuodelta siirtyneisiin maksuihin ja tänä vuonna syntyviin kuluihin riittäisi varoja, tulisi METKA:an lisätä tänä vuonna 25 miljoonaa euroa ja ensi vuoden rahoja tulisi korottaa 13 miljoonaa euroa.
Elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalakien uudistukset on tehtävä hallitusohjelman ja viime vaalikauden parlamentaarisen työryhmän tavoitteiden mukaisesti. Elintarvikemarkkinalain uudistamisessa erityistä huomiota on kiinnitettävä kaupan omien tuotemerkkien kilpailua vääristävään käyttöön, kaupallisten kostotoimien estämiseen ja reiluun datatalouteen. Hankintalaissa huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökulmien toteutumisen korostaminen julkisissa hankinnoissa on ensisijaisen tärkeää.
Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) pääomitustarve on noin 50 miljoonaa eurolla ohjelmakauden loppuun maa- ja puutarhatilojen kasvavan investointitarpeen sekä nuorten yrittäjien aloitusmahdollisuuksien varmistamiseksi.
Hallituksen on saatava matkailustrategian päivitys ripeästi valmiiksi. Koulujen kesälomakausi on siirrettävä alkamaan juhannuksesta. Tämä toisi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan 336 miljoonan euron liikevaihdon kasvun matkailu- ja ravintola-alalle.
Suomen on päivitettävä edellisen hallituksen vuonna 2020 julkaisema kansallinen biokaasuohjelma ja varmistettava ohjelman jatkuminen. Biokaasulaitosten investointitukien ja ravinteiden kierrätyksen avustuksien jatkuminen on varmistettava. Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen lisävelvoitteen tasoa on nostettava biokaasun kysynnän lisäämiseksi.

Turvallisuutta ja yhteiskunnan iskunkestävyyttä edistävät toimet

Varmistetaan maatalouden ja maaseudun rahoitus vähintään nykytasoisena EU:n seuraavan budjetti- ja ohjelmakauden valmistelussa puolustamalla budjetin nykyistä rakennetta sekä tavoittelemalla maatalouden rahoituksen kokonaisuuden osalta mahdollisimman korkeaa saantoa sekä varmistamalla Suomen nettomaksuaseman kohtuullisuus.
Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tulee keskittyä ruokaturvan parantamiseen. Tukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että maataloustuet kohdistuvat nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon. Hallituksen on sitouduttava toimimaan tämän periaatteen mukaisesti sekä nykyisen CAP-ohjelmakauden välitarkasteluissa että uuden kauden valmistelussa.
Varmistetaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa huoltovarmuuden riittävä taso, julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoiminta huoltovarmuusasioissa ja huoltovarmuusrahaston pitkäjänteinen kantokyky.
Itäisen Suomen elinvoiman ylläpitämiseksi hallituksen on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, jotka vahvistavat rajaseutujen elinvoimaa. Kotimaisten toimien lisäksi itäisessä Suomessa tarvitaan vahvoja EU-tason toimenpiteitä. Itäisessä Suomessa tarvitaan myös kohdennettuja alueellisia veroratkaisuja sekä erilaisia kokeiluja ja pilottihankkeita.
Mikäli hallitus aikoo viedä läpi Suomessa maatalouden ilmastotiekartan kunnianhimoisimmat tavoitteet, niiden nettokustannukset olisivat yhteensä noin 5,5 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä eli keskimäärin noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. Luonnon monimuotoisuuden osalta summa on noin 2,5 miljardia euroa eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Maatalouden vastuullisuustyö tulee kompensoida markkinoiden kautta. Nykyinen heikko kannattavuus ei mahdollista näiden toimien toteuttamista tiukempien tukiehtojen kautta vähenevillä tukivaroilla vaan edellyttäisivät lisäpanostuksia.
Maatilatalouden kehittämisrahastoa (Makera) pääomitetaan erillisellä 20 miljoonan euron ruokaturvamäärärahalla maatilojen huoltovarmuusvalmiuden nostamiseksi.
Perustetaan salmonellarahasto valtion pääoman turvin. MMM:n asettama työryhmä on luonut mallin rahastolle hallitusohjelman mukaisesti. Valtion on sitouduttava rahaston perustamiseen ja alkupääomitukseen kymmenellä miljoonalla eurolla. Salmonellavalvontaohjelma ja erityisvakuudet ovat tuoneet merkittäviä säästöjä kansanterveyden hoitoon vuosien aikana. On arvioitu, että jos salmonellavalvonnasta luovuttaisiin, se saattaisi aiheuttaa yli 70 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle.
Vihreän sähkön teollinen hyödyntäminen tarjoaa suuren kasvun mahdollisuuden. On tärkeää huolehtia, että aluetasolle jää nykyistä enemmän tuloja kompensoimaan haittoja sekä pitämään yllä sosiaalista hyväksyttävyyttä. Uusiutuvan energian hyödyntäminen esimerkiksi vihreän ammoniakin tuotannossa vähentäisi myös tuontiriippuvuutta ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.
Valkuaisomavaraisuuden parantaminen ja kasvipohjaisten tuotteiden viennin merkittävä arvon kasvattaminen ruoan kasvuohjelman mukaisesti edellyttää huomattavia investointeja kotimaiseen jalostuskapasiteettiin noin 100 miljoonan euron edestä. Jalostavan teollisuuden heikko kannattavuus ei mahdollista tämänkokoista investointia ilman valtion merkittävää panostusta.