Lammastalous Suomessa

Nurmi ja heinä muodostavat lampaiden, kuten muidenkin märehtijöiden ruokinnan perustan. Monilajiset nurmikasvustot sitovat hiiltä ja typpeä ilmakehästä sekä auttavat ylläpitämään pieneliöille suotuisia elinolosuhteita. Laidunnukseen perustuva lammastalous edistää luonnon monimuotoisuutta. 

Suomessa on kolme alkuperäistä suomalaista lammasrotua: suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Suurin osa lampaistamme edustaa Suomessa alkuperäisrotuja. Lampurit osallistuvat alkuperäisrotujen myötä tärkeän alkuperäisrotujen geeniperimän säilyttämiseen.   

Lammastalous on tuotannonalana hyvin monipuolinen. Lampaat vastaavat Suomessa suurelta osin perinnebiotooppien eli uhanalaisten elinympäristöjen hoidosta laiduntamalla. Lammasta käytetään yleisesti maisemanhoitajina torjuen esimerkiksi pusikoitumista ja haitallisia vieraslajeja. Laidunnus korvaa koneellista korjuu- ja niittotyötä vaikeilla kohteilla, kuten kivikoissa ja rinteissä.   

Lammastiloilla voidaan tuottaa esimerkiksi taljoja, villaa ja erilaisia villasta valmistettuja tuotteita lihan lisäksi. Lampaita voidaan hyödyntää myös hoivayrittäjyydessä. Lampaanlihaa ja muita lammastuotteita myydään yleisimmin suoraan tilalta kuluttajille. Reilu puolet suomalaisista lammastiloista harjoittaa suoramyyntiä.  

Vuosittain Suomessa tuotetaan noin 1,2 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Tästä karitsan, eli alle vuoden ikäisen lampaan lihaa on 0,8 miljoonaa kiloa ja loput on lampaanlihaa. Suomalainen tuotanto kattaa noin puolet suomalaisten lampaanlihan kulutuksesta. Keskimäärin suomalainen kuluttaa noin 500 g lampaanlihaa vuodessa, mikä on kypsäksi ja luuttomaksi lihaksi muutettuna noin 250 g. Tuontilampaanlihasta suurin osa tuodaan Suomeen Uudesta-Seelannista. 

Vuohitalous Suomessa 

Suomessa on 10-15 päätoimista vuohitilaa. Naarasvuohet tuottavat maitoa ja pukeista eli urosvuohista saadaan lihaa. Yksi kuttu, eli naarasvuohi tuottaa noin 1,5-3 litraa maitoa päivässä, mikä tarkoittaa 550-900 litran vuosittaista tuotosta. Kuttujen lukumäärä tiloilla vaihtelee 40 ja 1000 välillä. Suomessa on noin 6300 vuohta. Yleisin käytössä oleva rotu on suomenvuohi. Muita Suomessa kasvatettavia vuohirotuja ovat Angoravuohet sekä kääpiövuohirotuja, sekä risteytyksinä Saanen, Alpine ja Boer -vuohet. 

Vuohenmaitoa tuotetaan lähinnä sopimustuotantona meijereille. Muutamilla tiloilla on myös omaa jatkojalostusta, jossa maidosta jalostetaan muun muassa erilaisia vuohenjuustoja, jugurttia, rahkaa, jäätelöä, makeisia sekä kosmetiikkaa - jotkin tilat myyvät jopa vuohenmaidosta tehtyä palasaippuaa. Vuohennahka ja -taljat ovat myös yksi monen suoramyyntitilan ja perinneparkkurin tarjoama tuote. Angoravuohet tuottavat mohairia, yhtä maailman hienointa eläinkuitua, mistä tuotetaan lankaa myös Suomessa.  Vuohenlihantuotanto on hienoisessa nousussa ja välityskasvattajia on tämän seurauksena syntynyt muutamia. 

Saara Patama

asiantuntija, liha

nauta- ja lammasasiat, rehuasiat, lihavaliokunnan, nauta- ja lammasverkoston sihteeri. maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 44 0539 285

aiheet: lammas, vuohi, tuotantosuunnat