Lausunto

Lausunto valtioneuvoston selvitykseen: Komission tiedonanto kilpailukykyisen ja kestävän EU:n biotalouden strategiakehys

13.04.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

Yleistä

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua biotalousstrategiasta ja toteaa yleisesti seuraavaa:

MTK on pääosin tyytyväinen EU:n biotalousstrategiaan. Strategia nostaa esiin EU:n kannalta kriittiset  tavoitteet, kuten fossiilisista materiaaleista irtautumisen, alan työpaikkojen edistämisen sekä EU:n  kilpailukyvyn vahvistamisen.

Biotalous on viime vuosien aikana loistanut poissaolollaan Euroopan unionin päätöksenteossa.  Biotaloutta ja on lähestytty ennen kaikkea rajoituksien ja kasvavan byrokratian näkökulmasta, eikä  metsäalan ja maatalouden mahdollisuuksia biotalouden edistämisessä ole ymmärretty tarpeeksi. EU:n uusi biotalousstrategia tuo toimialan takaisin Euroopan laajuiseen päätöksentekoon, mistä MTK 
kiittää.

MTK Korostaa, että kilpailukykyyn ja byrokratian purkamiseen liittyvät näkökulmat tulee  saada vahvasti näkyviin strategian toimeenpanossa. Lainsäädäntöjen  yksinkertaistaminen sekä byrokratian purku ovat tärkeät välineet biotalouden ´vauhdittamiseen. Sen tulisi kuitenkin ulottua kattavasti maa- ja metsätalouden  lainsäädäntöihin. Näin voidaan varmistaa, että biotalouteen soveltuvaa raaka-ainetta  voidaan tuottaa myös pitkällä aikavälillä Euroopassa. Yksinkertaistaminen vastaisi myös  biotalouden kilpailukyvyn ja investointien säilyttämiseen Euroopassa. Jos lainsäädäntöä 
ei pureta, alan yritykset hakeutuvat EU:n ulkopuolelle, jos niillä on siihen  mahdollisuudet.

Uusi strategia painottaa vahvasti teollisuuden näkökulmia. Vaikka uusi strategia panostaa erityisesti  investointien skaalaamiseen sekä uusien tuotteiden ja markkinoiden vahvistamiseen, MTK haluaa  muistuttaa, että uusien markkinoiden sijaan myös olemassa olevat markkinat tulee noteerata, jotta  hyvät biotalouskäytännöt ja niiden tuoma kilpailukykyhyöty huomioidaan. On välttämätöntä, että EU  ymmärtää biotalouden ratkaisevat toimijat eli maa- ja metsätaloustuottajat.

MTK pitää myönteisenä, että biotalousstrategiassa mainitaan mm. puurakentamisen ja kiertotalouden  edistäminen tärkeinä tavoitteina. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin konkreettisia  kannustimia mm. toimivan rahoituksen kautta. Uuden monivuotisen rahoituskehysehdotuksen kautta biotalouteen ja bioteknologiaan voi olla tarjolla kilpailukykyrahoitusta. Yhdessä Horizon Europe - tutkimusrahoituksen kanssa olisi mahdollisuus tehdä läpimurtoja eurooppalaisen maa- ja  metsätalouden kannalta isoissa kysymyksissä. Alkutuottajien tulisi olla myös vahvasti edustettuina  monissa uusissa työryhmissä, joita komissio esittää.

Metsien osalta muutoksia parempaan viime vuosista

Metsien osalta MTK on tyytyväinen strategian mainintoihin siitä, että kestävyyteen liittyvät ratkaisut  tulee tehdä paikallisesti, paikallisiin haasteisiin vastaten. Lisäksi viittaukset Forest Europe -prosessiin ovat myönteiset. Forest Europe -prosessin tulisi olla myös jatkossa keskeinen metsien monikäytön tunnistaja ja kestävän metsätalouden kehittäjä Euroopassa. Uusia kriteerejä kestävälle  metsätaloudelle (SFM) ei tule määritellä komission toimesta, vaan Forest Europen tekemä työ riittää.

MTK korostaa, että on tärkeää, että pelkkien nielujen sijaan säilyttämisen sijaan  komission antaisi hyvät työkalut metsien kasvuun panostamiseen, mikä on  avainasemassa metsäpohjaisen biotalouden edistämisessä. Nielujen kehitys on  muuttuvan ilmaston takia epävarmaa, eikä EU-politiikassa tulisi tuudittautua niiden  säilyttämiseen nykytasolla. Sen sijaan puutuotteiden substituutiovaikutus tulisi  huomioida nykyistä vahvemmin.

On positiivista, että EU ei lähde rakentamaan uutta kehikkoa kestävyydelle, sillä monet viime vuosina  julkaistut sekä päivitetyt EU-aloitteet pitävät sisällään jo paljon kestävyyteen liittyvää sääntelyä. 

MTK pitää esimerkillisenä, että strategia nostaa vapaaehtoiset luontoarvomarkkinat  yhdeksi ratkaisuksi, ja tässä aiheessa MTK voi toimia suunnannäyttäjänä.


Maataloudessa ratkaistava isoja peruskysymyksiä innovaatiotuotteiden rinnalla

EU:n biotalousstrategia pitää nähdä mahdollisuutena saada synergiaetuja yhteistyössä EU:n  maatalouspolitiikan (CAP) kanssa. Biotalousstrategia tarjoaa mahdollisuuksia edistää kannattavaa maatalouden harjoittamista. Strategian toimeenpanossa tulee kuitenkin tunnistaa maatalouden 
keskeinen rooli kannattavan biotalousliiketoiminnan tukijalkana. Maatalouden rooli ei saa olla vain  biomassan lähde, vaan on tärkeää tavoitella lisäarvoa koko elintarvikeketjuun varmistaen  alkutuotannon kehittyminen. Merkittävä osa kasvusta tulee uusien arvoketjujen kautta. 

Mikäli strategian toimeenpanossa siirrytään enemmän biopohjaisiin raaka-aineisiin, on varmistuttava  niiden saatavuudesta. Ei saada joutua tilanteeseen, missä torjunta-aineiden hyväksyntä umpeutuu  eikä toimittajilla ole tarpeeksi kiinnostusta tuottaa uudelleenhyväksynnän edellyttämiä dokumentteja  ja tutkimustuloksia.

MTK jäi strategiassa kaipaamaan myös selkeämpää viestiä siitä, miten valkuaistuotantoa  voidaan kehittää osana EU:n biotalousstrategian toimenpiteitä. Tällä hetkellä maanosa  nojaa paljon tuontivalkuaisen varaan. Heikko valkuaisomavaraisuus on eurooppalaisen 
maataloustuotannon suurimpia kehityskohteita. Kasvienjalostus ja uudet  proteiininlähteet ovat mahdollisuuksia, joilla EU voisi tavoitella parempaa 
valkuaistuotannon omavaraisuusastetta. Valkuaistuotannon ongelmat ovat tiedossa, ja  Euroopan tuotannon riippuvuus muihin maanosiin on tunnistettu. Biotalous voi vastata  tähän ongelmaan monin tavoin, mutta ratkaisumallit ovat uuden strategiankin jälkeen 
epämääräisiä.

On perusteltua ottaa esiin ison arvonlisän tuotteita, joilla on mahdollisuus tehdä läpimurtoja. MTK kuitenkin muistuttaa, että uutuustuotteiden rinnalla on yritettävä löytää ratkaisuja isoihin  rakenteellisiin haasteisiin maataloussektorilla. Erityisesti tätä korostaa juuri aikaan saatu sopimus 
genomiteknologian hyödyntämisestä elintarvikesektorilla.

Sen lisäksi, että EU:n biotalousstrategian toimet tulisi integroida osaksi ravinne- ja  energiaomavaraisuutta sekä valkuaisomavaraisuuden kasvattamista, MTK kannattaa tavoitetta vähentää neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvien kasviravinteiden käyttöä. Ravinnerikkaiden 
sivuvirtojen ja lannan ravinteiden hyödyntäminen tulee toteuttaa alkutuotannon kannattavuutta heikentämättä ja tinkimättä suomalaisen maaperän ja elintarviketurvallisuuden korkeasta tasosta. Vesiresilienssi ja integroidut vesienhallintatoimet on aina huomioitava strategian kuvaamissa 
kiertotalousratkaisuissa ja vastaavissa investoinneissa.

Maaseudun energialähteet tärkeitä

Strategia toteaa, että bioenergialla on jatkossakin keskeinen asema energiahuoltovarmuuden  keskeisenä elementtinä. MTK ei ole kuitenkaan strategian kanssa samaa mieltä siitä, että bioenergialla olisi vain muita uusituvia energianlähteitä tukeva rooli. 

EU:n ei pitäisi lähteä asettamaan uusiutuvia energialähteitä keskinäiseen  kilpailuasetelmaan, vaan keskittyä edelleen korvaamaan fossiilisia energialähteitä uusiutuvilla teknologianeutraalisti. Bioenergian suuri merkitys selvisi jälleen konkreettisesti myös kovina pakkaskausina, jolloin ei ollut saatavissa tuuli- tai aurinkoenergiaa.

EU-komissio aikoo tarkastella kaskadikäyttöä, eli materiaalihierarkiaa. MTK painottaa, että strategian  sisältämä tiedonvaihto jäsenmaiden välillä on riittävä toimenpide kaskadikäytön edistämiseen.  Kaskadikäytön periaatteet toteutuvat jo nyt markkinoilla, sillä markkinahinnat ohjaavat raaka-ainetta  kohti korkeinta jalostusastetta. Tähän liittyvä sääntely olisi turhaa, ja johtaisi markkinahäiriöihin ja  tehottomuuteen.


Helsingissä 13.4.2026

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja