Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista
Lausunto
Lausunto ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista
07.02.2024
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Hallitus on sitoutunut Suomen koulutustason nostoon ja korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen. Samalla suunnataan korkeakoulutusta aiempaa voimakkaammin ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Hallituksen tavoitteena on varmistaa osaajien saatavuus ja riittävät koulutusmäärät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Lisäksi pyritään siihen, että koulutuskentän yhteistyön mahdollisuuksia hyödynnetään tehokkaammin ottaen huomioon alueelliset näkökohdat.
Ehdotetussa uudistuksessa vuodesta 2025 alkaen sovellettava ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli olisi perusrakenteeltaan samankaltainen kuin sopimuskaudella 2021—2024 voimassa oleva malli. Rahoitusmalli muodostuisi edelleen tuloksiin perustuvasta indikaattoripohjaisesta koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosiosta ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä luovasta strategiarahoituksesta. Koulutus- ja osaamistason nostamista koskevaa tavoitetta edistettäisiin uusien ensikertaisten opiskelijoiden määrää koskevalla uudella rahoitusperusteella. MTK kannattaa pääosin muutoksia, mutta haluaa tuoda luonnonvara-alan koulutuksen erityispiirteitä esiin.
Luonnonvara-alalla on paljon alan vaihtajia. Tämä johtuu osin siitä, että sukupolvenvaihdos maatiloilla tehdään usein niin myöhään, että yrityksen jatkaja on ehtinyt tehdä työuraa ennen kuin ryhtyy yrittäjäksi - usein eri ammattialalla. Tiettyjen investointitukien saamiseksi, edellytetään alan koulutusta. Tässä tilanteessa on tärkeää, että ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tukee riittävästi jatkuvaa oppimista. Aikuiskoulutustuen loputtua tämä on erityisen tärkeää, että ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen palvelut pystyvät vastaamaan kysyntään. Aikuiskoulutustukea ei voi korvata lainaperusteisella opiskelulla.
MTK on huolissaan myös metsäalan metsätalousinsinöörikoulutuksen rahoituksen tasosta ja metsäalalle haluavien aikuisopiskelijoiden mahdollisuudesta opiskella metsätalousinsinööriksi. Aikuisopiskelijat ovat motivoituneita ja työllistyvät hyvin valmistuttuaan metsäalalle. Uudistuksen uhkana on jatkuvan oppimisen edellytysten heikkeneminen ja sitä kautta osaavan työvoiman tarjonnan heikkeneminen. Uudistuksella ei tulisi heikentää työelämässä olevien ihmisten uudelleen kouluttautumisen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.
MTK pitää merkittävää rahoituksen painottamista ensikertalaisiin hakijoihin ja laajojen ensikertalaiskiintiöiden käyttöönoton kannustamiseen riskinä. Uudistus voi johtaa oppilaitoksissa siihen, että heillä ei ole taloudellisia resursseja ja edellytyksiä järjestää aikuisopiskelijoille ja alan vaihtajille koulutusta. Maa- ja metsäalalla aikuisopiskelijat ja alan vaihtajat ovat tärkeässä roolissa yritysten osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta.
MTK pitää tärkeänä, että rahoitusmalli kannustaisi ammattikorkeakouluja nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Ehdotettu malli ei sitä tee. Rahoitus seuraa tutkinnon suorittajaa, ja käytännössä poissulkee yhteistyössä järjestettävän koulutuksen. Resurssien paremman hyödyntämisen näkökulmasta yhteistyö olisi kuitenkin järkevää.
MTK pitää tärkeänä, ettei rahoituskriteerit kannusta pelkästään tutkintomääriin ja tutkintojen suorittamiseen. Työelämä- ja opiskelijapalautteella sekä työllistymisellä tulee olla riittävä painoarvo rahoituksen määräytymisessä.
Helsingissä 7.2. 2024
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
Jyrki Wallin
toiminnanjohtaja
Susanna Kumpulainen
johtaja
aiheet: mtk, lausunto, ammattikorkeakoulu, rahoitusmalli