Takaisin Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2024 ja valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lausunto

Lausunto luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2024 ja valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

21.11.2023

Maa- ja metsätalousministeriö 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta lausua asiakohdassa mainituista kahdesta asetusluonnoksesta. 

MTK luonnollisesti tukee yleisesti ottaen eläinten hyvinvointia käytännössä edistäviä lainsäädäntömuutoksia ja tarkennuksia. Eläinten terveys ja hyvinvointi eivät ainoastaan paranna yksittäisen eläimen olosuhteita, vaan terve ja hyvinvoiva eläin myös tuottaa laadullisesti parempia ja turvallisempia elintarvikkeita. Terve ja hyvinvoiva eläin ei tarvitse antibiootteja tai muuta lääkitystä ja hyvinvointitoimenpiteet näin ollen osaltaan edesauttaa yhteisen terveyden tavoitteita antibioottiresistenssin vähentämiseksi.  

Ruuaksi kasvatettavien eläinten tuotanto on kuitenkin oltava kannattavaa, jotta se on ylipäätään mahdollista. Kotieläintuotanto on välttämätön osa suomalaista huoltovarmuutta. Näin ollen MTK katsoo, että kaikki hallinnolliset kannustimet tuottajille eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, kuten eläinten hyvinvointikorvaukset (EHK), jotka ovat suhteutettu hyvinvointitoimenpiteistä koituneisiin ylimääräisin kustannuksiin ovat kannatettavia. Ehdotetut toimenpiteet ja korvauksien suuruus on oltava tieteeseen sekä todellisiin ja tämän päivän kustannuksiin perustuvia.  

Kommentit eläinten hyvinvointikorvausasetusta muuttavaan luonnosehdotukseen 

Suurin osa muutoksista on eläinten hyvinvointiin liittyvän kansallisen lainsäädännön muutoksesta johtuvia teknisluonteisia päivityksiä säädösviittauksiin. Näihin MTK:lla ei ole huomautettavaa. 

Muutama muutos kuitenkin vaikuttaa suoraan tuottajiin, erityisesti sikasektorilla. 

Sikojen osalta olosuhteiden parantamista koskeva 20 § on muutettu niin, että emakoita ja ensikoita on pidettävä pihatossa tai ryhmäkarsinassa, jossa emakot ja ensikot ovat koko tiineysajan vieroituksesta seuraavaan tiinehtymisen varmistamiseen asti. Toimenpide ei koskisi emakoita silloin, kun ne ovat porsitusosastolla. Lisäksi 2 momentin sanamuotoa täsmennettäisiin. Makuualueen olisi oltava kuivitettu tai eläinten olisi saatava esteettömästi heinää tai olkea. Vaihtoehtoisuus ei siten liity kiinteäpohjaiseen lattiaan vaan kuivikkeisiin ja virikkeisiin.  

MTK muistuttaa ministeriötä siitä, että tekemällä osatilamalli myös tähän emakkosikaloita koskevaan toimenpiteeseen, voisivat tilalliset kokeilla pihatto- ja ryhmäkarsinaratkaisuja vaiheittain ilman tarvetta täysin uuden emakko- ja ensikko-osaston rakentamista. Ennen kuin eläinten hyvinvointilakia aletaan soveltaa vuonna 2035, on tilalliset saatava tottumaan uuteen lainkin vaatimaan toimintatapaan emakoiden ja ensikoiden pidossa ja heille on annettava aikaa etsiä parhaiten toimivia ratkaisuja ryhmä- ja pihattokarsinoiden investointeihin. 

Sikasektoria koskee myös muutos 28 §. Eläinten hyvinvointikorvaus kastraatiokivun lievitystä koskevasta toimenpiteestä maksetaan emakoiden keskimääräisen määrän perusteella. 29 § lisää eläinten hyvinvointikorvauksen määräksi kastraatiokivun lievitykseen 6 € eläinyksikköä kohden.  

Eläinten hyvinvoinnista annettu laki kieltää porsaiden kirurgisen kastraation 1.1.2035 alkaen. Suomi on EU:ssa ensimmäinen maa, joka on asettanut ajallisen tavoitteen karjuporsaiden kastraation kiellolle. Kastraation yhteydessä kipulääkkeen käyttö on pakollista 1.1.2024 alkaen ja puudutteen käyttö 1.1.2027 alkaen.  

MTK katsoo, että on tuottajia, joilla on tahtotila investoida eläinten hyvinvointiin, on syytä kannustaa kaikin mahdollisiin tavoin. Kannustinten täytyy kuitenkin olla niin oikeudenmukaisia ja kilpailukykyisiä kuin todellisia kustannuksia heijastavia, muuten kannustin ei sitouta tuottajia riittävästi. MTK haluaakin huomauttaa, että korvaustaso on riittämätön ja kipulääkkeiden hintataso tulee tarkistaa niin, että korvaus kattaisi edes kipulääkekustannukset (ell + valmiste + työ). Ilman kattavaa korvaustasoa tuettu toimenpide ei ole houkutteleva, jolloin sen eläinten hyvinvointia edistävä tarkoitus ei toteudu. 

Lopuksi mainittakoon, että MTK ei ole tyytyväinen lihasikojen olosuhteiden parantaminen toimenpiteen korvauksen tasoon ja määräytymistapaan. Ne tilat, jotka panostavat enemmän ja onnistuvat pitämään sikojen hännät erityisen ehjinä (hännänpurennan osuus merkittävästi pienempi kuin nykyinen tukikelpoisuuden raja) eivät saa kustannusta vastaavaa korvausta EHK:n lihasikojen olosuhteiden parantaminen toimenpiteen kautta. Olisi syytä tarkastella myös mahdollisuutta maksaa toimenpiteen tuki pian ensimmäisen määräytymisjakson jälkeen. Yksimahaissektorille ei ole mahdollistettu EHK ennakoiden maksua, mutta lihasikojen olosuhteiden parantaminen toimenpiteen tukikelpoisuus on tilalla tiedossa jo heti tukivuoden kesäkuun teurasraporttien valmistuttua. 


Helsingissä 21.11.2023 

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Jenni Kiilholma 
Eläinlääkäri  


Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry