Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä

07.12.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta lausua asiakohdassa mainitusta asetusluonnoksesta. 

Ehdotetussa asetuksessa tarkennettaisiin eläinten hyvinvoinnista annetun lain säädettyjä vaatimuksia eläimille tehtävistä kipua tai kärsimystä aiheuttavista toimenpiteistä sekä toimenpiteiden tekijöiltä vaadittavasta kelpoisuudesta ja toimenpiteiden yhteydessä käytettävästä kivunlievityksestä. Asetus olisi uusi ja se korvaisi muun muassa voimassa olevassa eläinsuojeluasetuksessa eläimille suoritettavista toimenpiteistä ja voimassa olevassa eläinsuojelulaissa eläinten keinollisesta lisäämisestä olevat säännökset. 

MTK tukee olemassa olevan lainsäädännön ajanmukaistamista ja tarkentamista niin että se yhä paremmin selkeyttää lainsäädännöstä juontuvia toimenpiteitä käytännössä, ja niin ikään tukee eläinten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintatapoja. MTK näkee luonnollisesti myös, että eläimille tehtävien toimenpiteiden ei tulisi tuottaa eläimille tarpeetonta kipua ja tuskaa. 

Kotieläintuotannon, kuten kaiken elintarviketuotannon on oltava kannattavaa, jotta se on ylipäätään mahdollista. Kotieläintuotanto valtakunnanlaajuisesti on välttämätön osa suomalaista huoltovarmuutta. Näin ollen MTK katsoo, että hallinnolliset muutokset eivät voi muodostaa tuottajille esteitä, jotka käytännössä vaikeuttavat toimintaa merkittävästi ja näin tekisivät tuotannon jatkamisen mahdottomaksi. 

MTK haluaa nostaa esiin muutaman erityistä huolta aiheuttavan seikan liittyen nautojen siemennyksiä tekevien henkilöiden kelpoisuus- ja koulutusvaatimuksiin. 

Suomen maantiede ja tuotantorakenne on huomioitava muutoksia suunniteltaessa. Etenkin maidontuotannon osalta ehdottoman tärkeää on taata, että siemennyspalveluita on jatkossakin tarjolla sijainnista ja tilakoosta riippumatta. 

Pohjoisen kuljetustuen summa seminologipalveluille on noussut tilamäärän vähentyessä. Seminologipalveluiden saatavuus on tätä kautta heikentymässä ainakin pitkällä aikavälillä. Kasvavat välimatkat ovat ongelma nykyisellään etenkin Pohjois-Suomessa, mutta tilojen lopettaessa ongelma tullee laajenemaan myös muualle Suomeen.  

MTK kannattaa sitä, että tilasiementäjä saisi siementää myös muilla tiloilla, mikä parantaa siemennyspalveluiden tarjontaa ja siemennyspalveluiden tarjoamisen mahdollisuuksia jatkossakin koko maassa. Valtionapu ei kata siemennyksen kasvavia kustannuksia, vaikka se niitä vähentääkin. Tilasiementäjien oikeuksia halutaan laajentaa ilman turhia ehtoja ja rajoituksia, jotta järjestelmä toimisi muuttuvissa olosuhteissa ja koko Suomessa.    

Koulutusvaatimusten osalta olemassa oleva malli tilasiemennyskurssien toteuttamiseen nähdään luotettavana ja laadukkaana. Tilasiemennyskoulutusta järjestävillä tahoilla on kattava tausta ja osaaminen kunkin eläinlajin vaatimuksista. 

Asetuksen 13 §:ään tulisi lisätä koulutuksen järjestäjiksi kelpaavien tahojen listalle myös yksityiset toimijat. Tutkinnon järjestämisestä ja keinosiemennyskoulutuksen suorittamisesta ei tule tehdä hallinnollisesti nykyistä raskaampaa. MTK muistuttaa hallitusohjelmakirjauksesta, jonka mukaan maatiloille ei tule aiheuttaa valtion toimesta lisäkustannuksia. Uhkana on, että asetuksen tuomat lisävaatimukset aiheuttavat lisää kustannuksia.  

Tilasiemennyksen näyttötutkinnon vastaanottajiksi vaaditaan asetusluonnoksessa joko eläinlääkäri tai seminologi. Eläinlääkäriresurssit eivät monilla alueilla riitä tähän tehtävään. Seminologien kohdalla on taattava tasapuolisuus riippumatta siitä, minkä tahon järjestämän tilasiemennyskoulutuksen näyttötutkinnon suorittaja on käynyt. MTK katsoo, että muiden eläinten kuin hevoseläinten keinosiementämisen näyttötutkinnon tulisi voida ottaa vastaan seminologien ja eläinlääkärien ohella myös tilasiementäjä.  

MTK kannattaa keinosiemennyksen kelpoisuuden laajentamista tilalla lomitusta suorittaviin henkilöihin. Samalla on hyvä muistaa, että lomittajien työtehtäviä on rajattu vain välttämättömiin päivittäisiin tehtäviin ja käytettävissä olevaa työaikaa on tiukennettu. Mikäli keinosiemennys lomittajan toimesta tulee mahdolliseksi, tulisi siihen olla myös resursseja. MTK kannattaa, että tilasiemennystoiminnan ammattitaitovaatimukset vastaavat kaikissa tilanteissa edelleen ko. näyttötutkinnon vaatimuksia ja on osa ammatillista koulutusjärjestelmää. Näyttötutkintojärjestelmä takaa koulutuksen laadun. 

Lammas- ja vuohirekisterissä on viime vuosina ollut toimintaongelmia. Lampaiden ja vuohien osalta MTK ehdottaa sallittuihin merkintämenetelmiin loveamisen sallimista tilanteissa, joissa korvamerkkejä ei ole saatavilla esimerkiksi viranomaisen tilausjärjestelmän vikatilan tai korvamerkkien toimittamisongelmien takia. Karitsoiden merkitseminen tulee tapahtua nykyisen EU:n eläinpalkkiojärjestelmän viitepäivien vuoksi usein hyvinkin pian syntymän jälkeen, silloin kun eläin syntyy juuri ennen viitepäivää. Näin ollen on syytä kiinnittää huomiota merkitsemistapoihin rekisterin ongelmista johtuvissa poikkeustilanteissa, joissa korvamerkkien toimitukset ovat viivästyneet tai tilaaminen ei ole ollut mahdollista.  

Siipikarjan merkinnässä hyväksytyiksi toimenpiteiksi 3§ tulisi lisätä siipimerkki. Tämä on eläimen kannalta turvallisin vaihtoehto siipikarjatuotanto-olosuhteissa. 

Korvien loveaminen on tällä hetkellä poron hyvinvointia ajatellen paras keino porojen merkintään. Ammattitaitoinen henkilö tunnistaa korvaan lovetun poromerkin kaukaa, eikä poron omistajan selvittäminen näin ollen edellytä poron kiinni ottamista aina, kun tarvitaan tieto sen omistajasta. Tämä vähentää poron käsittelyn tarvetta sen elämänkulun aikana. 

Lisäksi MTK katsoo myönteisenä kehityksenä sen, että eläinten ruumiinosien poistaminen tai ulkonäön muuttaminen mm. näyttelytarkoituksiin niin lemmikki-, kuin tuotantoeläimiltä muutoin kuin eläinlääketieteelliseen, tai välttämättömään tuotannolliseen syyhyn vedoten kielletään.  

Suomessa tuotantoeläimillä pitävillä viljelijöillä tämä on ollut jo pitkään täysin normaalia käytäntöä. Esimerkiksi nokkien ja saparoiden typistäminen ei tehdä. Siksi on syytä pitää huolta, että eläinten hyvinvoinnista kuuliaisesti huolehtivat suomalaiset viljelijät eivät joudu epäreiluun tilanteeseen EU:n ja maailman markkinoilla kohtuuttomasti tiukennettujen kansallisten sääntelyjen vuoksi. 

Helsingissä 7.12.2023 

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Jenni Kiilholma 
Eläinlääkäri  
 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 

aiheet: mtk, lausunto, mmm, eläintoimenpiteet