Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuosina 2022—2024

Takaisin Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuosina 2022—2024

Lausunto

Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi hallin metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuosina 2022—2024

04.07.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Esityksen mukaan sallittaisiin yhteensä enintään 1 050 hallin metsästys kunakin metsästysvuonna kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Kiintiö on sama kuin aiempina metsästysvuosina. Alueellisesti suurimpia sallittuja saalismääriä rajoitettaisiin Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa määriteltyjen kannanhoitoalueiden mukaisesti siten, että Perämeren-Merenkurkun alueella sallittaisiin enintään 350 hallin metsästys, Lounais-Suomen kannanhoitoalueella enintään 400 hallin metsästys ja Suomenlahden kannanhoitoalueella enintään 300 hallin metsästys. Alueelliset määrät ovat samat kuin aiemmassa kolmivuotisessa kiintiöasetuksessa.

Suomen merialueilla pyydettiin 1.1.2021-31.12.2021 välisenä aikana yhteensä 418 hallia, joista 147 (35,2 %) saatiin Suomenlahden, 135 (32,3 %) Lounais-Suomen ja 136 (32,5 %) Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueelta. Saalismäärä oli jopa 73,4 % suurempi kuin vuonna 2020, jolloin saaliiksi saatiin yhteensä 241 hallia.

Itämeren alueen laskennoissa nähtyjen hallien määrä on kasvanut 2000-luvun alun noin 10 000:sta nykyiseen 42 000 eläimeen. Kasvu näyttää edelleen jatkuvan huolimatta siitä, että halleja metsästetään kiintiön asettamissa rajoissa ja menehtyy kalastuksen sivusaaliina. Laskentakanta ei ole hallikannan kokonaismäärä, koska eräiden arvioiden perusteella keväisin saavutettaisiin 60–80% kannasta. Nykyinen 42 000 laskentakanta tarkoittaa 52 500- 70 000 kokonaiskantaa. Joka vuosi kantaan tulee lisää 2 600–3 500 hallia.

Esityksen mukaan sallittaisiin yhteensä enintään 1 050 hallin metsästys kunakin metsästysvuonna kaikkien mereen rajoittuvien maakuntien alueella. Alueellisesti suurimpia sallittuja saalismääriä rajoitettaisiin Itämeren hylje-kantojen hoitosuunnitelmassa määriteltyjen kannanhoitoalueiden mukaisesti siten, että Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella sallittaisiin enintään 350 hallin metsästys, Lounais-Suomen kannanhoitoalueella Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueella enintään 400 hallin metsästys ja Suomenlahden kannanhoitoalueella Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien alueella enintään 300 hallin metsästys.

Esitettävä 1 050 hallin suurin sallittu saalismäärä on sama kuin edellisenä vuonna on asetettu. Asetus esitetään annettavaksi kolmeksi vuodeksi.

Liiallinen hylkeiden määrä aiheuttaa haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa.

Tulevalle metsästyskaudelle esitetään samaa kiintiötä kuin kuluvalla kaudella. MTK katsoo, että vahinkotilanne ja kasvussa olevat saalismäärät huomioiden kiintiötä tulisi hallitusti kasvattaa viime kaudesta. Varsinkin, kun nyt esitetään kiintiöitä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Tämä turvaisi myös aluekohtaisten kiintiöiden riittävyyden.

Hylkeiden kannanhallinta on vaikeassa tilanteessa. Hallin ja Itämerennorpan metsästyksen volyymia tulisi lisätä edelleen huomattavasti. Hylkeet ja myös merimetsot aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin.

Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi, mikä näkyy myös elinkeinonharjoittajien lukumäärän jatkuvana laskuna.

MTK tukee esityksiä, joilla purettaisiin hyljetuotteiden kaupan kieltävää lainsäädäntöä EU:ssa. Tästä aiheutuvat haitat ovat kiistattomia koskien kalavaroja, kalastusta, metsästystä sekä metsästyskulttuuria. Nykyinen lainsäädäntö heikentää tarpeettomasti ja kestävän kehityksen periaatteiden vastaisesti hylkeiden saalisarvoa.

MTK tukee myös esityksiä vähentää nykyisiä merellisiä luonnonsuojelualueita koskevia rauhoitussäännöksiä sekä sallia hylkeiden metsästys suunnitteilla olevissa suojelualueiden laajennus- ja perustamishankkeissa.

Helsingissä heinäkuun 4. päivänä 2022

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen
kenttäjohtaja