Takaisin Lausunto luonnoksesta ilveskiintiöiksi metsästysvuonna 2023-24

Lausunto

Lausunto luonnoksesta ilveskiintiöiksi metsästysvuonna 2023-24

31.07.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on ennen metsästyskautta 2023-2024 yli vuoden ikäisiä ilveksiä  2390-2575 (2 150-2 405). Suluissa edellisen vuoden arvio. Pentuehavaintojen perusteella vuonna 2022 oli arviolta 438-468 pentuetta, mikä on noin 38 pentuetta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maan ilveskanta kasvanut noin 9 % viime vuodesta.  

Ilveskanta on kasvanut viidellä Suomen riistakeskuksen alueista: Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoitoalueen ulkopuolisen Lapin alueella. Kanta on vähentynyt vain Etelä-Hämeessä. Muualla Suomessa kanta on ennallaan tai kasvu on hyvin maltillista.  

Uuteen ennustemalliin perustuva kannan todennäköisimmin vakaana pitävä Luken  verotuskestävyysarvio on poronhoitoalueen eteläpuolisen Suomen alueella 410 yksilöä. 

Asetusluonnoksessa esitetään asetuksen voimassaoloajalle kannanhoidollisen metsästyksen suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 320 ilvesyksilöä muun Suomen kannanhoitoalueelle. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. 

Ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen jatkaminen on välttämätöntä. Kannan pitäminen kohtuullisena, ihmisarkuuden vahvistaminen, vahinkojen hallinta ovat keskeisiä kannanhoidollisen metsästyksen hyötyjä.  Esitetty lupakiintiö merkitsee käytännössä ilveskannan kasvattamista.  MTK katsoo, että ilveskannan kasvaessa myös metsästyskiintiötä tulisi maltillisesti kasvattaa. Tämä on välttämätöntä, että tiheän kannan alueille, joissa kanta on edelleen voimakkaassa kasvussa, voidaan myöntää myös kasvava määrä kaatolupia.  

MTK kiinnittää huomiota, että ilveskannan verotuksen kohdentamisessa tulee huomioida alueet, joissa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kannat ovat voimistuneet poikkeuksellisen suuriksi.  Ilveksellä on osaltaan pienten hirvieläinten kannanhallintaa edistävä vaikutus, mikä tulee huomioida kaatolupien alueellisessa kohdentamisessa. 

MTK pitää tärkeänä, että vahinkoperusteiset kaatoluvat eivät kuulu saaliskiintiön piiriin. 

Helsingissä heinäkuun 31.8.2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja