Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta itämerennorpan metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuonna 2022—2023

Takaisin Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta itämerennorpan metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuonna 2022—2023

Lausunto

Esitys maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta itämerennorpan metsästyksestä alueellisen kiintiön nojalla metsästysvuonna 2022—2023

04.07.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Esityksen mukaan sallittaisiin vahinkoperusteisen metsästyksen ohella enintään 375 itämerennorpan ns. kannanhoidollinen metsästys Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Kiintiöesitys on sama kuin edellisvuonna.

Itämeren alueen laskentojen perusteella itämeren norpan kanta on pelkästään Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella yli 20 000 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen mukaan Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa.

Alueelliseen kiintiöön perustuvan metsästysvuoden 2021-2022 saalis on kesäkuun puoliväliin mennessä 249 itämeren norppaa Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Koska metsästysvuoden 2021-2022 metsästys on vielä käynnissä heinäkuun loppuun saakka, määrä tulee jonkin verran kasvamaan. Edellisen metsästyskauden 2020-2021 saalis oli 273 itämeren norppaa.

Liiallinen hylkeiden määrä aiheuttaa haittaa kalastukselle ja kalankasvatukselle. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kalatalouselinkeinolle koituvien vahinkojen nimellisarvo on viime vuosina ollut yhteensä n. 1,5–2 milj. euroa vuodessa.

Tulevalle metsästyskaudelle esitetään samaa kiintiötä kuin kuluvalla kaudella. MTK katsoo, että vahinkotilanne huomioiden kiintiön hallittua kasvattamista tulisi tehdä vuosittain.

Hylkeiden kannanhallinta on vaikeassa tilanteessa. Hallin ja Itämerennorpan metsästyksen volyymia tulisi lisätä edelleen huomattavasti. Hylkeet ja myös merimetsot aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastajien ja kalankasvattajien elinkeinotoiminnalle. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hylkeet ovat paikallisesti tehneet perinteisen verkkokalastuksen kannattamattomaksi ja ammattikalastajat ovat joutuneet investoimaan kalliisiin hylkeen kestäviin pyydysmalleihin.

Kalastuselinkeinojen kannattavuus on heikentynyt hylkeistä aiheutuvien haittojen vuoksi merkittävästi, mikä näkyy myös elinkeinonharjoittajien lukumäärän jatkuvana laskuna.

MTK tukee esityksiä, joilla purettaisiin hyljetuotteiden kaupan kieltävää lainsäädäntöä EU:ssa. Tästä aiheutuvat haitat ovat kiistattomia koskien kalavaroja, kalastusta, metsästystä sekä metsästyskulttuuria. Nykyinen lainsäädäntö heikentää tarpeettomasti ja kestävän kehityksen periaatteiden vastaisesti hylkeiden saalisarvoa.

MTK tukee myös esityksiä vähentää nykyisiä merellisiä luonnonsuojelualueita koskevia rauhoitussäännöksiä sekä sallia hylkeiden metsästys suunnitteilla olevissa suojelualueiden laajennus- ja perustamishankkeissa.

Helsingissä heinäkuun 1. päivänä 2022

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen
kenttäjohtaja