Takaisin Lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa

Lausunto

Lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta eläinyksiköistä eräissä maaseudun kehittämisen korvauksissa ja kansallisissa maa- ja puutarhatalouden tuissa

10.10.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain liitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa. 

MTK näkee, että käyttötapaa ei tulisi jatkossa soveltaa naudoilla tukiehtona, mutta käyttötavan seurannan toivotaan olevan mahdollista jatkossakin, jotta voidaan esimerkiksi seurata lypsylehmien ja emolehmien määrien kehitystä. Valmisteluvaiheessa käsitys on ollut, että käyttötarkoituksen tarkastelusta tukiehtona naudoilla luovuttaisi koko maassa, eikä pelkästään AB-alueella. 

Liharotuisten nautaeläinten listalle MTK esittää lisättäväksi wagyu-rodun, suomenkarjarodut alkuperäisrotuina sekä vesipuhvelin. Wagyu on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomessa käytettävänä emolehmärotuna, eikä sen lisäämiseen nähdä mitään estettä. Alkuperäisrotujen geeniperimän säilymisen kannalta on järkevää, että suomenkarjaa voidaan käyttää maidontuotannon lisäksi myös emolehmänä lihantuotannossa ja eläimet ovat yhtä lailla palkkiokelpoisia käyttötavasta riippumatta sekä C-alueella että AB-alueella. Suomenkarja voitaisiin simmentalin tavoin kirjata monikäyttöroduksi, jolloin sitä ei erotella käyttötarkoituksen perusteella millään tukialueella. MTK näkee, että suomenkarjalla, wagyulla ja vesipuhvelilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet tässä asetuksessa sovellettaviin eläinten hyvinvointikorvaukseen ja luomun kotieläinkorotukseen kaikilla tukialueilla. Itä- länsi- ja pohjoissuomenkarja jää wagyun ja vesipuhvelin tavoin näiden ulkopuolelle, sikäli kun näitä rotuja ei ole lisätty asetusluonnoksen 2 §:n määritelmässä soveltumaan myös liharoduksi.  

Eläinyksikkökertoimien osalta MTK näkee, että lampaan ja vuohen ey-kerroin ei vastaa eläinlajien vaatimia resursseja. Pienmärehtijät valvotaan yksilöllisesti ja suuri yksilöllisesti valvottava eläinmäärä on myös merkittävä sanktioriski. MTK esittää lampaiden ja vuohien eläinyksikkökertoimien nostamista nykyisestä 0,2:sta 0,25:een ja karitsoiden osalta 0,06:sta 0,1:een. Lisäksi MTK esittää, että myös 0-2kk ikäiset karitsat kerryttävät eläinyksiköitä 0,1 kertoimen mukaan. Kuitenkin myös 0–2 kk ikäiset karitsat ovat eläinten hyvinvointikorvauksen valvonnassa mukana. Alhainen eläinyksikkökerroin näkyy esimerkiksi tulevalla kaudella luomulammastiloilla luomukotieläinkorotuksessa. Tulevalla rahoituskaudella maksettavaa sitoumushehtaaria kohti tuensaajalla on oltava 0,5 ey ja korvaus maksetaan niin monelle hehtaarille kuin maksuperuste täyttyy. Alhainen eläinyksikkökerroin johtaa siihen, että luomun kotieläinkorotus jää lammastilojen osalta heikosti hyödynnetyksi. Lammastalous perustuu laidunnukseen, mikä sinänsä vaatii paljon pinta-alaa suhteessa eläinmäärään. Nykyinen eläinyksikkö lampaan osalta ei ole oikeassa suhteessa lampaan rehunkulutukseen. Kotoisten rehujen riittävyyden näkökulmasta pinta-alaa suhteessa eläinmäärään on oltava enemmän kuin esimerkiksi luomun 0,5 ey/ ha.  

Broilereille ehdotettua laskentatapaa käytettäessä olisi merkittävä riski, että laskenta ei vastaa tilatason todellista eläinmäärää, sillä on mahdollista, että useampi kuin neljä tuotantotaukoa osuu kuukauden alkuun. MTK ehdottaa käytössä olevan kuukauden 1. ja 5. päivän välisen laskentajakson pidentämistä ja että keskimääräisen eläinmäärän laskennasta jätetään huomioimatta 6 pienintä kuukautta.   

Sikojen osalta MTK muistuttaa toiveestaan, että erillisistä kuukausittaisista eläinmäärälaskennoista luovutaan ja eläinyksiköt määriteltäisiin kulloinkin sikarekisterin perusteella. Tällä hetkellä eläinmääriä ilmoitetaan sikarekisteristä riippumatta erikseen sikojen hyvinvointikorvauksen eläinyksikkökertoimien määrittämiseksi. Tämä aiheuttaa turhaa päällekkäistä työtä.  

1-vuotiaaksi kääntyneiden hevosten osalta on tärkeää huomioida, että vuoden alussa ei vielä kaikkia varsoja ole välttämättä saatu rekisteröityä rekisteröintiprosessin osalta. Kuitenkin järjestelmää tarkasteltaessa on varmistettava, että rekisteröintiprosessin tilanteesta huolimatta kaikki tukikelpoiset 1 –vuotiaaksi vuodenvaihteessa kääntyneet hevoset saavuttavat kyseisenä tukivuotena korvauskelpoisuuden alkuperäisrodun yksiköiden laskentapäivästä huolimatta.  


Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 


Saara Patama
Asiantuntija

Johan Åberg  
Maatalousjohtaja