Lausunto

Lausunto luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi vesilintuihin, merihanheen, metsähanheen, nokikanaan ja tukkakoskeloon liittyen

29.06.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

1. Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026 

Esityksen mukaan kiellettäisiin vesilintujen metsästys auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun asti.  

Auringon nousu on se kellonlyömä, jolloin auringon yläreuna tulee esille horisontin takaa. Vastaavasti laskuaika on silloin, kun yläreuna häviää paikkakunnan horisontin taakse. Auringon nousu ja laskuajat vaihtelevat eri paikkakunnilla riippuen paikan sijainnista leveys- ja pituuspiireillä ja riippuen vuodenajasta. Suomen viralliset auringon nousu- ja laskuajat määritetään Helsingin yliopiston julkaisemassa almanakassa. Käytännössä metsästäjän olisi tarkistettava ennen metsästyksen aloittamista kyseisen paikkakunnan auringon nousu-/laskuaika. Auringonnousu ja -laskuajat on saatavissa älypuhelimella esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen sää-sovelluksesta. 

Esityksen taustalla ovat heikentyneet vesilintukannat. Tämä koskee erityisesti seuraavia riistalajeja: tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka ja nokikana.  Vesilintujen metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttäisi, että lintujen lajintunnistukselle on olemassa riittävät valaistusolosuhteet.  

Metsästyspaineen vähentäminen kannaltaan taantuneita vesilintulajeja koskien on perusteltua. Hyvin heikoissa valaistusolosuhteissa tapahtuvassa metsästyksessä lajitunnistus on haasteellista ja metsästyksen toimintamalleja on tarpeen muuttaa. 

MTK kannattaa periaatetta, jonka mukaan hämärässä tapahtuva vesilintujen metsästys kielletään. Esitystä on kuitenkin syytä muuttaa siten, että kielletään vesilintujen ampuminen auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun asti.  

Muutos esitettyyn asetustekstiin on välttämätön sekä valvonnan, että metsästäjien oikeusturvan kannalta. Jos asetuksessa kielletään sananmukaisesti ko ajankohdan metsästys, tulee asetuksen perusteluissa olla tarkka määrittely sille, milloin toiminnallisesti metsästys katsotaan alkaneeksi ja milloin se katsotaan päättyneeksi. Vaikka määrittelykin saataisiin vielä tehdyksi, olisi valvonnan käytännön toteutus selkeästi vaikeampaa ampumiskieltoon verrattuna. 

2. Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi merihanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026 

Esityksen mukaan kiellettäisiin merihanhen metsästys sisämaassa kannan runsastumisen ja levittäytymisenedistämiseksi. Määritellyllä rannikkoalueella tapahtuva metsästys jakautuu aikaistettuun peltometsästykseen 10.8.- alkaen ja tavanomaiseen metsästyskauteen 20.8 klo 12.00 – 31.12. Sallitulla metsästysalueella merihanhen metsästykseen asetettaisiin metsästäjäkohtainen saaliskiintiö, joka olisi enintään 2 merihanhea vuorokaudessa. 

Lisäksi ravintohoukuttimen käyttö kiellettäisiin merihanhen aikaistetussa peltometsästyksessä 10.8.- 20.8. klo 12.00 saakka.  

Asetuksella kiellettäisiin merihanhen metsästys kolmen vuoden määräajaksi metsästysvuosina 2023–2026 elokuun 10 päivästä joulukuun 31 päivään Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvassa Kouvolan kunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa. Alue olisi sama kuin edellisenä kymmenenä vuotena. 

MTK tukee aikaistetun merihanhen peltometsästyksen jatkamista ja metsästyksen kohdentamista maatalousvahinkojen vähentämiseksi.  Esityksen perusteluissa korostetaan metsästyksen painottamista kohteisiin, joissa on kasvamassa markkinakelpoista viljaa, juureksia, tai vihanneksia ja jolle merihanhet aiheuttavat merkittävää taloudellista vahinkoa. 

MTK esittää, että kahden linnun metsästäjäkohtaista vuorokausikiintiö ei koskisi saalista, joka on ammuttu pelloilta, joissa on korjaamatonta satoa. Tämä menettely lisäisi metsästyksen painotusta vahinkoalttiisiin kohteisiin. Lisäksi on huomioitava, että on tilanteista, joissa sama henkilö voi kiertää useammassa eri kohteessa saman päivän aikana ja että samallakin kohteella voidaan käydä vuorokauden aikana useampia kertoja. Vahinkojen vähentämisen mahdollisuuksia ei tule vähentää saaliskiintiöllä.  
 

3. Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2023–2024 

Esityksen mukaan Pohjois-Suomessa metsähanhen pesimäalueilla metsähanhen metsästys olisi sallittua edellisen vuoden mukaisesti 20.8. klo 12 – 27.8.2023 välisenä aikana Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia, peltoja ja valtatien E8:n merenpuoleisia alueita. Sen lisäksi metsähanhen metsästys sallittaisiin edellisen vuoteen nähden laajemmalla alueella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin, Muhoksen, Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa, lukuun ottamatta valtatie E8:n merenpuoleisia alueita Iin ja Oulun kunnissa sekä valtatie 22:n etelänpuoleisia alueita Muhoksen, Oulun, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Tätä aikaa ja aluetta koskisi myös kielto metsästää metsähanhi pellolta, ravintohoukuttimen käytön kielto ja metsästäjäkohtainen saaliskiintiö enintään 1 metsähanhi vuodessa. 

Myöhemmin syksyllä hanhien muuttoaikaan metsähanhen metsästys sallittaisiin 1.10.–30.11.2023 välisenä aikana Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa, jolloin metsästys kohdistuisi todennäköisesti pääasiassa moninkertaisesti runsaampaan, elinvoimaiseen tundrametsähanhen (Anser fabalis rossicus) kantaan. 

Esitetty rajoitettu metsästys jatkaisi pesimäalueella metsästysvuosien 2020–2021, 2021–2022 ja 2022–2023 rajoitusta yhdellä vuodella, sillä poikkeuksella, että rajoitetusti sallitun metsästyksen alue laajenisi koskettamaan Lapin maakunnan lisäksi osaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa.  

MTK:lla ei ole huomautettavaa tehtyyn esitykseen. 

4. Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi nokikanan metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026. 
 

Esityksen mukaan kiellettäisiin nokikanan metsästys kolmen vuoden määräajaksi koko maassa. 

Suomessa pesivän kannan kooksi on arvioitu noin 2 000 – 3 600 paria. Suomen pesimäkannan on arvioitu taantuneen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vuodesta 1986 lähtien tehtyjen vesilintulaskentojen mukaan nokikanan pesivä kanta on 37 vuoden aikana pienentynyt 71 %, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana -33 %. Viime vuosina nokikanasaaliit ovat olleet vain muutamia kymmeniä yksilöitä. 

MTK:lla ei ole huomautettavaa tehtyyn esitykseen. 

5. Luonnos maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi tukkakoskelon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta 

Esityksen mukaan tukkakoskelon metsästyskielto kumotaan. Vuonna 2022 AEWA-sopimuksen osapuolikokouksessa tukkakoskelon suojeluluokitus muutettiin takaisin lievempään, metsästyksen sallivaan luokitukseen.  

Metsästyslain 38 §:n mukaan, jos riistaeläinlajin kanta voimistuu elinvoimaiseksi, rajoitus tai kielto tulee kumota ennen määräajan päättymistä. Koska lajin suojeluluokitus on muuttunut lievemmäksi, ei tarvetta metsästyksen kieltämiselle kokonaan enää ole. 

MTK:lla ei ole huomautettavaa tehtyyn esitykseen. 
 

Helsingissä 29.6 2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: metsästys, metsähanhi, merihanhi, lausunto, hämärämetsästys, vesilinnut, nokikana, tukkakoskelo