null Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (VN/26394/2022(

Lausunto

Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (VN/26394/2022(

14.11.2022

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista.

Asetuksella säädettäisiin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluvien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (suunnitelma-asetus) liitteessä III tarkoitettujen toimenpidevaatimusten tarkemmasta sisällöstä.

Asetusehdotukseen liittyen MTK ry haluaa tuoda esiin seuraavaa.
 

4 § Muusta käytöstä maatalousmaaksi otetut turvemaa-alat


Pykälän ensimmäisessä momentissa todetaan, että: ”Vuoden 2022 jälkeen maatalousmaaksi muusta käytöstä raivaamalla tai muilla keinoin otetulla turvemaalla sekä aiemmin turvetuotannossa olleilla aloilla on oltava pysyvästi nurmikasvusto. Edellä mainittuja aloja ei saa kyntää.” Toisaalta pykälän viidennessä momentissa todetaan, että ”Maatalousmaata olevalla turvemaa-alalla olevan pysyvän nurmen saa kyntää kerran neljän vuoden ajanjaksolla”. Mitä tällä tarkoitetaan? Jos pykälän viidennessä momentissa on kyse lievennyksestä ensimmäiseen momenttiin, niin pykälän viides momentti on syytä siirtää osaksi 1 momenttia.

MTK katsoo, että säännöstä on tarkennettava myös 2 momentin osalta. Peruslohkojen muotoa parantavien muutosten osalta olisi toivottavaa, että tiedossa olisi selkeät säännöt siitä, kuinka suuria peruslohkojen muotoa parantavat muutokset voivat olla. Näin ollen 4 pykälää on syytä selkeyttää kokonaisuudessaan.
 

7 § Suojakaistat


Säädöksen mukaan ELY-keskus voi tuenhakijan hakemuksesta tapauskohtaisesti antaa luvan suojakaistan kasvuston hävittämiseen vaikeissa rikkakasvitilanteissa kasvinsuojeluaineen käyttörajoitusten mukaisesti pesäketorjuntaan. MTK katsoo, että kunnan maatalousviranomaisen antaman luvan tulisi riittää.
 

8 § Suojakaistat kaltevilla mailla


Asetuksen 7 pykälässä määrätään, että vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan peruslohkolla on oltava vesistöön rajoittuvalla lohkon rajalla muokkaamaton kasvipeitteinen vähintään kolmen metrin levyinen suojakaista. 8 pykälässä todetaan, että vesistöjen varrella sijaitsevalla maatalousmaan lohkolla tai lohkon osalla, jonka kaltevuus on vesistöön päin Manner-Suomessa vähintään 15 % ja Ahvenanmaalla vähintään 10 %, on oltava 7 §:ssä tarkoitettu suojakaista. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Minne kolmen metrin suojakaista on sijoitettava kaltevalla lohkolla tai sen osalla?

Säännöksessä tulisi määrittää selkeästi peruslohkon kaltevan paikan ja vesistön välinen etäisyys, jolloin vähintään kolmen metrin suojakaistan vaatimusta peruslohkon tai peruslohkon osan osalta on noudatettava peruslohkon vesistöön rajoittuvalla osalla. MTK katsoo, että keskelle lohkoa ei tule vaatia kapeita ja työtä hankaloittavia kasvipeitteisiä kaistoja. Viljelijän tulee kuitenkin halutessaan saada perustaa näitä ja tällöin kaista on voitava lukea osaksi kaistan viereistä alaa. Ratkaisun on oltava käytännönläheinen.
 

9 § Vähimmäismaanpeite


Pykälässä kasvipeitteeksi luetaan muun muassa 13-kohdassa tarkoitetut ”muokkaamattomat alat, joiden pinnalla on sadonkorjuusta jäänyttä kasvijätettä seuraavista kasveista: kaalikasvit, salaatit ja salaattisikurit, kurkkukasvit, hernekasvit, sokerimaissi, juurekset porkkanaa lukuun ottamatta, piparjuuri, maa-artisokka”. MTK esittää, että myös porkkanan tuotannossa ollut ala hyväksytään pykälässä tarkoitettuun kasvipeitteiseen alaan. MTK esittää lisäksi, että pykälän ensimmäisen momentin 12-kohdassa kevennetysti muokatuiksi hyväksyttyjen muokkausmenetelmien listaa täydennetään siten, että myös ”muu vastaava muokkauskone” hyväksytään jatkossa kevennettyjen muokkausmenetelmien joukkoon. Lisäys on tarpeen niiden tilanteiden varalta, joissa muokkauskone on vaikeasti luokiteltavissa säännöksessä mainittuihin muokkauskoneisiin. Lisäys huomioisi myös kehittyvät kevennetyt muokkausmenetelmät.
 

10 § viljelykierto


Säännöksestä tulisi käydä selkeämmin ilmi, mihin peltoalalla viitataan. Säännöksestä jää nykyisessä muodossaan epäselväksi muun muassa se, miten viljelykiertovaatimuksen toteutumista tarkastellaan tilanteissa, joissa peruslohkolla on viljelty samaa kasvia eri vuosina, mutta eri kasvulohkoilla.

Esimerkki 1: Tilalla on vain yksi 30 ha peruslohko, jolla on kolme yhtä suurta kasvulohkoa. Kasvulohkojen rajat pysyvät samoina vuodesta toiseen. Kasvulohkojen kasvit vaihtuvat vuosittain. Toteutuuko viljelykiertovaatimus?

MTK haluaa kiinnittää huomiota myös pykälään liittyvän siirtymäsäännöksen epäselvyyteen. Nyt asetusluonnoksen 1 liitteen 17 pykälän pykäläkohtaisissa perusteluissa ja asetusluonnoksen 17 pykälässä viitataan eri momentteihin.


13 § Puiden leikkauskielto


Tarkoitetaanko tässä pykälässä asetuksen 3 pykälässä määriteltyjä puita? Mikäli näin on, olisi selkeyden vuoksi hyvä määritellä puu suoraan 13 §:ssä. Pykäläteksti ohjaa ajatuksen helposti siihen, että kaikkien puiden kaato on kielletty kyseisenä ajanjaksona. Maatalousmaalle esimerkiksi myrskyn takia kokonaan tai osittain kaatuneita ja viljelytoimia haittaavia puita ja niiden osia on voitava jatkossakin pystyä poistamaan viljelytoimia haittaamasta.

 

Lisäksi


MTK toivoo maa- ja metsätalousministeriöltä selkeitä ohjeita asetuksen soveltamisesta erityisesti viljelykierron toteutuksen ja siirtymäaikojen osalta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Helsingissä 14.11.2022

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Kimmo Tammi
Juristi