Lausunto

MTK:n lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta vuodelta 2024 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta

14.02.2024

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää Maa- ja metsätalousministeriötä mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston asetusluonnoksesta vuodelta 2024 maksettavasta mehiläistalouden pesäkohtaisesta tuesta.

Pesäkohtaisen tuen tavoitteena on Suomen epäedullisista luonnonolosuhteista johtuvan kilpailuhaitan kompensoiminen sekä mehiläistalouden jatkuvuuden ja kehittymismahdollisuuksien turvaaminen.

Mehiläispölytyksen arvo on merkittävä suomalaiselle maataloudelle, tuoden 50–60 miljoonaa euroa vuosittain taloudellista lisäarvoa. Mehiläistarhaajien määrä EU:ssa on kasvanut, mutta Suomessa kohdattu pesämäärän lasku korostaa tarvetta toimenpiteille mehiläisten hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Suomessa koettu lasku mehiläispesien määrässä (-19.3 prosenttia; 86 tuhannesta 69 tuhanteen) on huomattava verrattuna EU:n keskimääräiseen kasvuun. Emme myöskään ole Suomessa omavaraisia hunajan tuottajia vastaamaan hunajan kysyntään, vaikka pinta-alamme puolesta mehiläistalouden kasvu olisikin mahdollista. Hunaja on myös maailman kolmanneksi väärennetyin elintarvike, mikä korostaa vastuullisen ja ammattimaisen tuotannon tarvetta.

Suomessa on huutava pölyttäjävaje, ja noin viidennes suomalaisista pölyttäjistä on uhanalaisia. Pölyttäjävaje heikentää satojen tuottavuutta, arvokkaiden resurssien sekä tuotantopanosten käyttöä ja muodostaa riskin luonnon monimuotoisuudelle. Pölyttäjävaje koskettaa erityisesti luomutuotantoa, jonka siemenaineisto ei ole erikseen jalostettu luomutuotannon ehtojen perusteella ja minkä tehostaminen on erityisen tärkeässä asemassa, mikäli haluamme saavuttaa kansainväliset kestävyystavoitteet maatalousalalla. Tarhattujen mehiläisten seuranta antaa tärkeää tietoa myös luonnonvaraisten pölyttäjien tilasta.

Aktiivisessa käytössä oleva ja ajankohtainen pitopaikkarekisteri on varmin tapa tiedottaa tarhaajia alueen mahdollisesta tautipaineesta sekä kehittää mehiläisalaa ammattimaiseen suuntaan. Talvitappioiden ja mehiläispesiä uhkaavien tautien (ml. vieras- ja tulokaslajit) suhteen olisi tärkeä kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota niiden ennaltaehkäisyyn. Toistaiseksi emme ole voineet osoittaa, että pienimuotoisesti (alle 15 pesää) tai 16–100 tarhaajilla olisi ollut eroa talvitappioiden määrässä, sillä menetykset ovat olleet 20-22 prosenttia molemmissa kokoluokissa.

MTK korostaa kaikkien mehiläistarhaajien ja -hoitajien sekä heidän pesiensä rekisteröinnin merkitystä tautisuojauksen kannalta. Kansallinen rekisteri edistäisi viranomaisten viestintää, valvontaa ja mehiläisalan kehittymistä.

Tuen myöntämisen edellytyksenä olisi vähintään 15 talvehtineen mehiläisyhteiskunnan hallinta omistajana, vuokramiehenä taikka testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla tuotantokauden 2024 ajan. Mehiläistarhaajalla olisi oltava viimeksi toimitetun tai sitä edeltävän verotuksen mukaan tai tuen hakemista edeltävänä verovuonna mehiläistalouden myynnistä tuloa.

MTK ehdottaa, että pesäkohtaista tukea ei rajoitettaisi vain yli 15 mehiläispesän hallinnoijiin, vaan tuki olisi saatavilla kaikille ammattimaisille mehiläishoitajille ja -tarhaajille, joiden tuotteet päätyvät myyntiin kuluttajille. Tämä kannustaisi kannattavaan ja ammatilliseen toimintaan mehiläisalalla, sillä suomalaisilla mehiläispesän tuotteilla on myös merkittävä vientipotentiaali. Mehiläistuotteiden viennin lisääminen Suomesta olisi linjassa hallitusohjelman kanssa.

On tärkeää ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin pölyttäjäkannan suojelun ja vahvistamisen puolesta. Tämä on välttämätöntä satojen laadun, ruuantuotannon ja ympäristön kestävyyden turvaamiseksi. Mikäli emme onnistu kehittämään paikallista mehiläisalan toimintaamme, koko maatalousalamme nojautuu raskaasti tuontipölyttäjiin ja - hunajaan mihin liittyy merkittäviä riskejä paikallisille hyönteiskannoillemme.

Tuotantokaudella tapahtunut mehiläisyhteiskuntien määrän alentuminen. Tukea voitaisiin myöntää tuotantokaudella tuhoutuneesta mehiläisyhteiskunnasta, jos tuhoutumisen syynä on ollut eläintauti, petoeläimen aiheuttama vahinko tai muu vastaava mehiläistarhaajasta riippumaton poikkeuksellinen syy. Mehiläisyhteiskuntien määrän alentumisesta olisi toimitettava selvitys. Jos mehiläisyhteiskuntien määrä olisi vähentynyt eläintaudin takia, selvityksen liitteenä olisi lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Tukea voitaisiin myöntää mehiläisyhteiskunnille, jotka tuhoutuvat eläintaudin, petoeläimen aiheuttaman vahingon tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi. Tämä korostaa tarvetta kiinnittää huomiota tautien ennaltaehkäisyyn ja tietoisuuden lisäämiseen.

MTK nostaa esille huolen pölyttäjien vähenemisestä sekä vieras- ja tulokaslajien vaikutuksesta. On tärkeää huolehtia omavaraisuudesta pölyttäjien suhteen ja suojella paikallisia pölyttäjäkantoja, jotta voidaan turvata suomalaisen ruoantuotannon olosuhteet sekä antaa mahdollisuus maatalousalan ammattimaisuuden kehittämiseen.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Johan Åberg
Maatalousjohtaja

Lumi Drozzin
Asiantuntija

aiheet: mtk, lausunto, tuki, mehiläiset