Lausunto

Lausunto luonnoksesta metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaksi

14.06.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: 

1. Metsäpeurakannanhoidon linjaukset 

Hoitosuunnitelman tavoitteena on, että Suomen metsäpeurakanta säilyy suotuisalla suojelutasolla. Tavoitteena on varmistaa metsäpeuralle tärkeiden elinympäristöjen riittävyys ja laadukkuus. Tuetaan metsäpeuralle tärkeiden elinympäristöjen säilymistä ja ennallistamista. Toisena tavoitteena on, että metsäpeurakanta kasvaa merkittävästi ja sen levinneisyysalue laajenee, jotta sitä voidaan laajemmin hyödyntää kestävänä ja arvokkaana riistalajina. Lisäksi edistetään metsäpeurakannan kasvua, levinneisyysalueen laajentumista ja osakantojen yhdistymistä perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamiseksi.  

Lisäksi todetaan, että metsäpeurakannan kestävän käytön toteuttaminen edellyttää, että metsäpeuroja esiintyy riittävän runsaasti sopivissa elinympäristöissä poronhoitoalueen ulkopuolella.  Nykyinen, rajoitetusti toteutettu metsästys on kestävää metsäpeurakannan kehityksen suhteen. Kestävän käytön määritelmän, sekä osakantojen lähihistoriassa tapahtuneiden nopeiden kannanlaskujen vuoksi, edellytyksiä metsäpeuran metsästykselle nykyistä suuremmassa mittakaavassa ei ole lähitulevaisuudessa olemassa. Metsästys pidetään kuitenkin toimenpiteenä metsäpeuran perinnöllisen puhtauden ylläpitämiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Pienimuotoisella metsästyksellä myös edistetään paikallisyhteisöjen sitoutumista metsäpeuran kannanhoitoon ja seurantaan. 

Metsäpeura on arvokas ja ainutlaatuinen riistaeläin Suomen luonnossa. MTK kannattaa kannanhoidon päälinjauksia. Myös metsästyksen rooli harvinaisen lajin kannanhoidossa on hyvin määritelty. 

3. Metsäpeuran perimän turvaaminen 

Tavoitteena on turvata metsäpeuran perimä, estämällä metsäpeurojen risteytyminen porojen kanssa ja vahvistamalla eläintarhakannan perimää. 

Metsäpeura-aidan lisärakentaminen on perusteltua, koska metsäpeuran kannankasvu on jatkunut ja se on levittäytymässä uusille alueille. Aidan rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida erityisesti yksityismailla osallistava suunnitteluprosessi maanomistajien kanssa. Maanomistajille tulee varmistaa riittävät ja toimivat kulkuyhteydet aidan molemmille puolin ja korvata mahdolliset rakentamisvaiheeseen liittyvät haitat. 

  Aidan suunnittelussa tulee huomioida hirvieläinten vaellusreiteille ns. hyppyportit, joista hirvet pääsevät kulkemaan, eivätkä keskity aidan varrelle tai päätyihin aiheuttamaan metsä- ja liikennevahinkoja.  Aidat tulee rakentaa myös näkyviksi, jotta mm. metsäkanalinnut eivät törmää niihin. 

4.3. Tuulivoimaloiden metsäpeuraan kohdistuvat ympäristövaikutukset 

Toimenpiteenä esitetään, että selvitetään tuulivoimarakentamisen ja sen käytön aikaisia vaikutuksia  metsäpeurojen elinympäristö käyttöön, vasomiseen ja vaellusreitteihin ja huomioidaan ne kaavoituksessa  turvaamalla nykyisen suuruiset vasomis- ja vasanhoitoalueet. 

MTK kannattaa tuulivoimaloiden vaikutusten selvittämistä. Sensijaan kaavoituksen kautta tapahtuva vasomisalueiden turvaaminen vaikuttaa ennenaikaiselta ja epätarkoituksenmukaiselta. 

5.1. Hirvieläinten monilajinen kannanhoito metsäpeura-alueilla 

Kannanhoidon toimenpiteinä peura-alueella esitetään, että turvataan metsäpeurakannan elinvoimaisuutta kontrolloimalla hirvieläinkantoja metsäpeura-alueilla siten, että elinvoimaiset kannat sekä hirvieläimille että suurpedoille ovat Suomessa mahdollisia. Lisäksi esitetään, että alueelliset riistaneuvostot ottavat huomioon metsäpeuran elinalueet asettaessaan hirven ja valkohäntäpeuran kannanhoidon tavoitteita. 

Elinvoimaiset kannat metsäpeuralla, hirvieläimillä sekä suurpedoilla on asiallinen tavoite.  Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että metsäpeuran elinalueet tulee huomioida valkohäntäpeuran tai hirven kantatavoitteissa. Suurpetojen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusmäärää tulee ensisijaisesti säädellä suoraan suurpetokantoja rajoittamalla.  

Metsäpeura on metsänomistajien näkökannoissa tällä hetkellä pääsääntöisesti positiivinen asia, mutta jos metsäpeuran esiintyminen alueella merkitsisi myös hirvikannan ja hirvivahinkojen kasvattamista, tämä asenneilmasto voi ratkaisevasti muuttua.  Tällä on suuri merkitys myös metsänomistajien kiinnostukseen luoda metsäpeuralle arvokkaita elinympäristöjä.  

Lisäksi hirvieläinten kannan koon merkitys metsäpeuraan kohdistuvan petopaineen osalta on epäselvä. Toisaalla hoitosuunnitelmassakin on todettu, että Pohjoisamerikkalaisten tutkimusten mukaan on mahdollista, että valkohäntäpeurakannan kasvu samalla alueella metsäpeuran kanssa tulee vaikuttamaan negatiivisesti metsäpeuraan juuri susikannan kasvun kautta. 

5.2. Suurpetojen metsästys 

Toimenpiteenä esitetään, että suurpetojen, eritoten karhun ja ilveksen, poikkeuslupien kohdentamisessa otetaan huomioon Suomen metsäpeurakannan tila erityisesti metsäpeuran esiintymisalueilla, joissa on susilauma. 

MTK kannattaa esitystä.  Monilajisen kannanhoidon näkökulmasta ensisijainen toimenpide metsäpeuran huomioimiseksi tulee olla suurpetojen määrän rajoittaminen, tulevaisuudessa myös susi mukaan lukien. 

 8.1. Maatalousvahinkojen ehkäisy 

Maatalousvahinkojen ehkäisyyn toimenpiteinä esitetään, että Suomen riistakeskus hallitsee elinvoimaisen metsäpeurakannan läsnäolosta maataloudelle koituvat haitat kehittämällä keinoja ja opastamalla maanomistajia metsäpeuravahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi todetaan, että korvataan riistavahinkolain perusteella metsäpeuran aiheuttamat viljelys-, kotieläin- ja metsävahingot  

ja että ongelmayksilöiden karkottamiseksi tai poistamiseksi Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan eläimen karkotukseen tai poistamiseen. 

Esitetyt toimenpiteet ovat välttämättömiä ja kannatettavia.  

Lisäksi esitetään, että Maa- ja metsätalousministeriö selvittää maataloustukien käyttökelpoisuutta riskialttiiden peltoviljelyksien hoitamisesta metsäpeurojen levähdys- ja ruokailupaikkoina osana uutta EU:n biodiversiteettiohjelmaa. 

MTK kannattaa tukikelpoisuuden selvittämistä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös tutkimustietoa ruokailupeltojen toimivuudesta. Ruokailupeltojen toimivuuteen liittyvä tutkimus tulisi lisätä toimenpideohjelmaan.  

Helsingissä kesäkuun 14. päivänä 2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: metsästys, lausunto, metsäpeurakanta