Lausunto koskien ehdotusta REPowerEU-rahoituksen käyttökohteiksi
Lausunto
Lausunto koskien ehdotusta REPowerEU-rahoituksen käyttökohteiksi
15.09.2023
Valtiovarainministeriö
MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja esittää pyydettynä kirjallisena lausuntonaan seuraavaa:
REPowerEU rahoitus on poikkeuksellinen ja kertaluonteinen Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuva rahoitusmekanismi, jonka pääasiallinen tarkoitus on vauhdittaa eurooppalaista irrottautumista erityisesti Venäjältä tuotavasta maakaasusta. Suomi voi osaltaan saada uutta rahoitusta vain enintään 127 miljoonaa euroa.
MTK:n näkemyksen mukaan rahoituksen painopisteitä valittaessa rahoitusta tulisi ensisijaisesti kohdistaa nopeasti realisoituviin investointeihin, kuten biokaasuinvestointeihin. REPowerEU aloite sisältää EU:n yhteisen tavoitteen kaksinkertaistaa biokaasuntuotanto EU-alueella vuoteen 2030 mennessä. Suomi ei ole osaltaan läheskään tässä tahdissa. Biokaasun tuotannon lisääminen on täsmäisku irrottautumisessa venäläisestä maakaasusta. Suomi on osaltaan pyrkinyt aikaisemmilla päätöksillään varmistamaan maakaasun saatavuutta vuokraamalla LNG-tankkerin yhdessä Viron kanssa. Tankkerin vuokraaminen kymmeneksi vuodeksi ei huomattavasti taloudellisesta arvostaan huolimatta kuitenkaan takaa kaasun saatavuutta pitkällä aikavälillä, vaan kaasun saatavuus on ulkomailta tulevien putkiyhteyksien varassa. Kotimaisen biokaasun tuotannon hajautettu kasvattaminen takaisi osaltaan uusiutuvan ja käyttökohteiltaan monipuolisen biokaasun saatavuutta ja parantaisi huoltovarmuuttamme kaasun hankintalähteiden monipuolistuessa ja hajautuessa.
Olemassa olevien maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoituskanavien kautta tapahtuvat investointituet ovat nopein tapa kanavoida rahoitus valmistelussa oleviin investointeihin. Suomessa energiamarkkinat ovat normalisoituneet vuoden 2022 jälkeen. MTK:n näkemyksen mukaan ministeriöille tulisi jättää riittävä liikkumatila kanavoida rahoitusta niihin investointeihin, jotka nyt vetävät. Energiamarkkinan normalisoiduttua investoreilla on nyt hyvät lähtökohdat viedä eteenpäin niitä hankkeita, jotka ovat elinkelpoisia myös pitkän aikavälin näkymin. Täysin markkinaehtoisesti toteutettuna energiantuotantoinvestoinnit kuitenkin suuntautuvat energiajärjestelmän resilienssin ja energiahuoltovarmuustavoitteen kannalta osittain epäoptimaalisesti vain harvoihin tuotantotapoihin (merituulivoima, maatuulivoima, aurinkovoima) ja energiakantajiin (sähkö, vety). Tästä syystä MTK pitää perusteltuna, että ministeriöt voivat energiainvestointitukien kohdentamisessa huomioida huoltovarmuusnäkökulmat. Rahoituksen ripeä kanavoiminen investointeihin voisi osaltaan tasoittaa myös rakentamisen suhdannekuoppaa.
REPowerEU rahoituksen rajallisuudesta johtuen valtio joutuu priorisoimaan valittavia rahoituskohteita huomattavalla tavalla. Vaikka panostaminen energia-alan TKI-rahoitukseen tulisi pitkällä aikavälillä olla olennaisimpia julkisen rahoituksen käyttökohteita, sopii TKI-rahoitus luonteeltaan heikosti poikkeuksellisen ja kertaluonteisen rahoitusinstrumentin käyttökohteeksi. MTK:n näkemyksen mukaan energia-alan TKI-rahoitukseen tulisi löytää pitkäjänteinen tapa rahoitukseen valtion budjetin sisältä.
Ehdotuksessa varataan 32 miljoonaa euroa ympäristöluvituksen vauhdittamiseen valtion aluehallintouudistuksen kanssa yhteensopivalla tavalla. MTK pitää luvituksen vauhdittamistavoitetta oikeana, mutta pitää esitettyä rahoituspanosta ylimitoitettuna. Luvituksen vauhdittamiseen tulisi löytää myös keinoja, jotka säästävät julkista rahoitustarvetta lisäpanostusten sijasta. MTK ymmärtää kuitenkin tähän aihealueeseen liittyvien kertaluonteisten panosten tarpeen, jos ne johtavat pidemmän aikavälin julkisen rahoitustarpeen laskuun.
MTK nostaa esiin rahoitusesityksen tasapainon, jossa käytännössä 60% rahoituksesta esitetään julkisen sektorin sisäisiin toimiin ja vain 40% rahoituksesta ohjattaisiin investointeihin. MTK:n näkemyksen mukaan on kyseenalaista, tuottaako tämä rahoitustasapaino REPowerEU aloitteen tavoitteiden mukaisia tuloksia. Allokaatio sisältää riskin, että Suomen kyseenalainen maine hyvänä TKI-maana, mutta heikkona investointeja aikaansaavana maana jatkuu.
MTK on REPowerEU-valmistelun aikaisemmassa vaiheessa laadittaessa U-jatkokirjettä lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle vuonna 2022 ottanut jo ennakoivasti kantaa itse REPowerEU-aloitteen rahoittamiseen seuraavasti: ”MTK huomauttaa, että komission suunnitelma sisältää suunnitelman rahoittamisesta ajatuksen, että jäsenvaltiot voisivat halutessaan rahoittaa suunnitelman toteuttamista maatalouden ja maaseudunkehittämisen varoista. MTK pitää tärkeänä, että Suomella on tästä asiasta näkemys jo, kun REPowerEU -suunnitelmaa laaditaan.” MTK esitti tällöin Suomen kantaan lisättäväksi kohdan: ”Suomi pitää tärkeänä arvioida paitsi EU-tasolla myös jäsenvaltiokohtaisesti kaikkia 55-valmiuspaketin lainsäädännön muutosehdotusten vaikutuksia. Suomi vastustaa koheesio- ja maatalousrahoituksen siirtoa RRF:n niin EAKR, ESR+, KR-rahastojen kuin maatalouden EAFRD-rahaston (yhteisen maatalouspolitiikan II pilari) osalta.”
MTK huomauttaa, että vuonna 2022 esiin nostettu näkökulma, jonka mukaan ”Suomi tähtää energiaomavaraisuuden parantamisen mm. CAP:n strategiasuunnitelmassaan. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat kansainvälisille ruokamarkkinoille sekä suoraan, että välillisesti energian ja lannoitteiden hintojen nousun kautta. Näihin vaikutuksiin pystytään sopeutumaan osaltaan parhaiten siinä viitekehyksessä, jossa ruoantuotannon edellytyksistä muutoinkin säädetään. RFF rahoitusta tulisi pystyä käyttämään jatkossa tehokkaammin niihin toimiin, jotka parantavat energiaomavaraisuutta myös maataloudessa ja maaseudunkehittämisessä. MTK huomauttaa, että edellä mainitut maatalouden ja maaseudunkehittämisen rahoitusinstrumentit ovat jo nykyisellään täyskäytössä niiden primäärisiin käyttötarkoituksiin, eikä niistä löydy REPowerEU suunnitelman toteuttamisen edellyttämiä varoja.” on edelleen ajankohtainen ja relevantti.
Helsingissä 15.9.2023
MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY
Anssi Kainulainen
Energia-asiantuntija
Leena Kristeri
Johtava juristi
