Lausunto

Lausunto luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi tuettavaa rakentamista koskevista sikaloiden rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista

14.03.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua asetuksen muutosesityksistä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:  

Suomen sianlihantuotantosektoriin kohdistuu jatkossa noin 500 miljoonan euron rakennus- ja korvausinvestointitarpeet, mikäli siantuotantotaso pysyy nykyisellään. Juuri hyväksytyn eläinten hyvinvointilain sikaloihin kohdistuvat sikalarakenteiden muutostarpeet koskevat erityisesti emakkosikaloita, kun uusia porsitushäkkejä ei voi ottaa käyttöön ja siirrytään vapaaporsituksen. Myös emakoiden ja ensikoiden pitoa tiineytyshäkeissä rajoitetaan 12 vuoden siirtymäajalla. Sikojen genetiikan ja eläinten tuotannon hallinnan tehostuminen on johtanut tuottavuuden kasvuun, mikä edellyttää lisätilaa vieroitettujen porsaiden kasvattamiseen. Bioturva on huomioitava huolellisesti rakennusten suunnittelussa. Myös korjausvelka erityisesti lihasikaloissa on mittava, sillä eläinten hyvinvointilaki kieltää karjujen kastroinnin, vastaavasti 12 vuoden siirtymäajalla.  

Kuitenkaan sektorilla ei ole vielä tietoa siitä, millaiset tekniset ratkaisut olisivat optimaaliset kastroimattomien ja hännällisten sikojen kasvattamiseen. Olemme pian euroopassa ainoa maa, jossa kasvatetaan karjuja, joilla on typistämätön häntä. Näin ollen, on kiinnitettävä riittävää huomiota siihen, että sikalarakenteet ovat optimaaliset tulevaisuuden tuotantoa ajatellen, mutta ettei rakentamisen kustannukset kasva sellaisten vaatimusten vuoksi, joilla ei olisi tosiasiallista hyvinvointia parantavaa vaikutusta. Ratkaisuja on monenlaisia, joista emme vielä edes kaikkein parhaimpia tunne.  

Ohessa pykäläkohtaiset kommenttimme:  
 

5 §: Luonnonvalovaatimus suoraan osastoon on kohtuuton pienehköille osastoille rakennuksen keskellä. Näihin osastoihin on voitava hyväksyä epäsuora valon tulo toisesta osastosta, jolloin rakennetaan ikkuna väliseinään. Vesikattorakenteeseen tehdyistä ikkunoista valo tulee vain pistemäisiin kohtiin osastoissa, ja se jakautuu epätasaisesti.  Kattoikkuna on välillä myös lumen peitossa, mikä estää ulkovalon tulon sikalaan talvisin. Pienelle sisäosastolle vaatimus kattoikkunasta on todella kallis toteuttaa käytännössä ja iso vesivangon riskiä kasvattava ratkaisu. Suomessa iso osa tuotannosta on alueella, jossa talvisin sataa lunta jatkossakin. Näin ollen kattoikkunaratkaisu pieniin sisäosastoihin takaa luonnonvalon tulon vain kesäisin.    

11 §: Emakoiden tai ensikoiden karsinan tai välikäytävän lyhyemmän sivun minimipituus on tekstissä 2,8 metriä (2800 mm). Tämä on ristiriidassa Taulukko 3:n tekstin kanssa, jos karsinassa on <6 emakkoa tai ensikkoa, tällöin vähimmäispituus on 2400 mm.   

Liite 

Taulukko 3: Tiineiden ensikoiden ryhmäkarsinan pinta-alaehdotukset ovat linjassa eläinten hyvinvointikorvauksen ensikoiden ja joutilaiden pito-olosuhteiden parantaminen toimenpiteen vaatimusten kanssa. On tiloja, jotka eivät käytännössä pysty investoimaan niin laajamittaisesti, että EHK tukikelpoisuuden toteutuminen ensikoiden ja joutilaiden karsinaratkaisuissa koko tilalla olisi mahdollista toteuttaa. Näin ollen tulisi mahdollistaa myös sellaiset investoinnit, joissa voidaan optimoida erityisesti ensikoiden tilatarve, kun ensikot ovat lähtökohtaisesti pienempiä kuin emakot.  

Helsingissä 14.3.2023. 
 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY 

Johan Åberg
maatalousjohtaja

Mari Lukkariniemi  
asiantuntija  

aiheet: mtk, lausunto, sikalat