Lausunto

Lausunto luonnoksesta suden metsästystä koskevaksi kiintiöksi metsästysvuonna 2023-24

30.11.2023

Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnoksessa esitetään, että Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia metsästyslain 41a §:n nojalla enintään 28 suden metsästämiseksi muualla kuin poronhoitoalueella. Muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella otetaan vähennyksenä huomioon. 

Maaliskuussa 2023 Suomessa oli 310 (291–331) sutta. Arvio yksilömäärästä on noin seitsemän prosenttia suurempi kuin maaliskuuta 2022 koskeva arvio (275–315). Luken populaatiomallin kautta tehdyn ennusteen mukaan susikanta on 90 prosentin todennäköisyydellä marraskuun alussa 317- 444 susiyksilöä. 

Ehdotettu 28 suden suurin sallittu saalismäärä olisi noin 9 prosenttia maaliskuun kanta-arvion vaihteluvälin  keskiarvosta ja 7 prosenttia ennustetusta marraskuun kannan koon vaihteluvälin keskiarvosta. 

Suurin sallittu saalismäärä (28 sutta), jossa otetaan vähennyksenä muu tietoon tuleva kuolleisuus poronhoitoalueen ulkopuolella, on neutraali susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen osalta, sillä Suomen susikanta on kasvanut vuodesta 2017 saakka huolimatta vuotuisesta tiedossa olevasta kuolleisuudesta. 

Virallisten tilastojen mukaan vuonna 2022 sudet aiheuttivat 190 kpl riistavahinkolain (105/2009) nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 360 000 euron arvosta, josta koiravahinkotapauksia oli 51 kpl, arvoltaan yhteensä noin 175 000 euroa, lammasvahinkotapauksia 82 kpl, arvoltaan yhteensä noin 151 000 euroa, nautavahinkotapauksia 9 kpl, arvoltaan 1000 euroa ja 4 kpl hevosvahinkotapauksia noin 4000 euroa. Vuoden 2023 aikana (6.10.2023 mennessä) sudet ovat aiheuttaneet 29 koiravahinkoa, arvoltaan noin 90 000 euroa, 62 lammasvahinkoa, noin 89 000 euroa ja 7 nautavahinkoa 1500 euroa. 

Susi aiheuttaa erittäin merkittäviä vahinkoja erityisesti lammastiloilla. Vuonna 2022 susien tappamia tai vaurioittamia lampaita korvattiin 519 yksilöä. Vahinkomäärässä oli kasvua 108 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tilastoista puuttuu vahinkotapauksia, joissa 

lampuri on saanut korvauksen vakuutuksesta, tai lampuri ei ole tahtonut julkisuutta ympäristön paineen vuoksi, eikä siis ole ilmoittanut vahingosta mihinkään. Monella lammastilalla mietitään toiminnan lopettamista toimintaympäristön muutoksen vuoksi.  

Ennakkosuojauksen teho on vuosi vuodelta heikentynyt susien tullessa yhä pelottomammiksi. MTK on erittäin huolestunut vallitsevasta tilanteesta. 

Suden ihmisarkuus Suomessa on vähentynyt jo hälyttävälle tasolle. Tänä kesänä on tapahtunut useita susien röyhkeitä hyökkäyksiä toiminnassa olevien petoaitojen sisään, jopa päivällä. Lisäksi on tapauksia, joissa susia on tunkeutunut myös karjasuojiin sisälle. Aiemmin petoaidat ja eläinten kokoaminen yöksi karjasuojiin ovat tuoneet turvan kotieläimille, mutta nyt tilanne on ratkaisevasti muuttunut.  Ennakkosuojaukseen liittyvä lisätyö ja kustannukset ilman varmuutta toimivuudesta, jatkuva varuillaanolo sekä henkinen paine ovat yrittäjien kannalta aivan kohtuuttomalla tasolla.  

Tuotantoeläinvahinkojen lisäksi sudet tappavat yli 50 koiraa vuosittain. Hirvikannan säätely perustuu koirilla tapahtuvaan metsästykseen. Kohonneen susiriskin vuoksi koirien käyttö estyy ja hirvikannan säätely on puutteellista, mikä lisää puolestaan metsä- ja liikennevahinkojen määrää. 

Suomen 57 erittäin uhanalaisesta biotoopista peräti 40 on perinnebiotooppeja. Tilanteen korjaamisessa kotieläimiin perustuva laiduntaminen on keskeisessä roolissa. Kohonnut ja peloton susikanta estää monien perinneympäristöjen laiduntamisen. Yhteen lajiin painottuva suojelu tuhoaa mahdollisuudet satojen uhanalaisten lajien kannalta välttämättömien perinnebiotooppien ylläpitoon. Jos lammastalous supistuu nyt merkittävästi, supistuu myös mahdollisuudet perinnebiotooppien laiduntamiseen myös jatkossa.  

Ihmisarkuuden vähentyessä myös kynnys ihmisiin kohdistuviin vahinkoihin on jatkuvasti matalampi. Monissa Suomen kunnissa järjestetään koululaiskuljetuksia autolla ja huolestuneet vanhemmat tekevät sitä myös itse. Paikalliset asukkaat kokevat pelkoa itsensä ja lastensa puolesta. Kotieläinten pitäjät ja koirilla metsästävät kokevat pelkoa eläintensä joutumisesta kärsimään ja raatelun kohteeksi. 

Suden ihmisarkuutta on välttämätöntä lisätä kiintiöön perustuvan metsästyksen kautta. MTK pitää esitettyä kiintiötä alhaisena, mutta kannattaa sitä   kannanhoidollisen metsästyksen käynnistymiseksi Suomessa. 

Helsingissä 30.11.2023 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  

Marko Mäki-Hakola
metsäjohtaja

Timo Leskinen 
kenttäjohtaja 

aiheet: mtk, lausunto, susikiintiöt