null Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä

Lausunto

Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä

15.11.2022

Työ- ja elinkeinoministeriö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa. 
 

Yleistä/tausta 


Asetuksella on tarkoitus säätää yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden, väestön toimeentulon sekä elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamiseen liittyvästä sähkönkäyttöpaikkojen kriittisyysluokittelusta verkonhaltijoiden häiriö-, sähköpula- ja kriisitilanteita varten laatimissa varautumissuunnitelmissa. Tavoitteena on turvata yhteiskunnan mahdollisimman häiriötön sähkönsaanti osana verkkohaltijan varautumissuunnitelmaa.  

Sähkömarkkinalain 28 § velvoittaa sähköverkonhaltijoita asianmukaisella suunnittelulla varautumaan sähköverkkoonsa kohdistuviin normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä mahdollisten sähkön säännöstelytoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja valmiuslaissa tarkoitettuihin poikkeusoloihin. Verkonhaltijan on laadittava varautumissuunnitelma sekä määritettävä, miten ja missä järjestyksessä sähköt palautetaan asiakkaille häiriötilanteessa. Laissa tai muissa säädöksissä ei ole kuitenkaan tarkennettu sitä, minkä kriteerien perustella verkonhaltijoiden tulee priorisoida sähkönkäyttäjiä, vaan verkonhaltijat ovat vastanneet siitä, minkä kriteerien perusteella ne priorisoinnin tekevät. Sähkömarkkinalain 28 §:n mukaan tarkempia säännöksiä varautumissuunnitelman sisällöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 

 

Asetuksessa tulisi ottaa huomioon elintarvikehuolto yhteiskunnan kriittisenä tuotantona  


MTK pitää huolestuttavana, että asetusluonnos varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä ei tunnista lainkaan elintarvikehuollon merkitystä yhteiskunnan kriittisenä tuotantona. MTK:n näkemyksen mukaan ruokahuollon varmistaminen turvaa vesi- ja lämpöhuollon ohella väestön perustarpeita.  

Asetuksen 1§:n soveltamisala käsittää paitsi yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden, myös väestön toimeentulon ja elinkeinoelämän toimintakyvyn varmistamisen. MTK katsoo, että asetusluonnoksessa kahta viimeksi mainittua ei ole otettu riittävästi huomioon. Asetuksessa ja varautumissuunnitelmissa tulisi ottaa huomioon myös elintarvikehuolto. Elintarvikehuolto koostuu tuotanto- ja toimitusketjusta, joka alkaa maatiloilta ja päättyy kuluttajan lautaselle.  

Ruokahuollon merkityksestä kansalaisten turvallisuuden ytimessä kertoo osaltaan kuluttajien käyttäytyminen koronapandemian alkuvaiheessa, jolloin väestön huoli turvallisuudesta ja toimeentulosta purkautui mittavana elintarvikkeiden hamstrauksena. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että elintarvikehuollon häiriötilat voivat johtaa hyvinkin laaja-alaisiin ja vakaviin yhteiskunnallisiin, sisäisen turvallisuuden häiriötilanteisiin.  

Elintarvikehuollon tärkeä merkitys on tunnistettu valtioneuvoston päätöksessä (1048/2018) huoltovarmuuden tavoitteista ja Huoltovarmuusorganisaation voimatalouspoolin laatimassa ohjeistuksessa yleiseksi sähkönkäyttäjien tärkeysluokitukseksi (2018). Myös tuoreessa valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa (VNS 8/2022 vp) alku- ja elintarviketuotannon todetaan kuuluvan yhteiskunnan kriittiseen tuotantoon ja palveluihin. 

Asetusta koskevassa muistiossa EU-tason säädösuudistuksista olennaiseksi on todettu työn alla oleva, komission direktiiviehdotus kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (COM (2020) 829) (Critical Entities Resilience Directive), eli CER-direktiivi. On hyvä huomata, että Huoltovarmuuskeskuksen tilaamassa kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen priorisointia koskevassa selvityksessä (2021), ja jota on hyödynnetty lausuttavaa olevaa asetusluonnosta laadittaessa, CER-direktiivin soveltamisalaan ei selvityksen laatimisen aikaan kuulunut ruokasektoria. Direktiiviehdotuksen soveltamisalaa on sittemmin tarkistettu koskemaan myös elintarvikehuoltoa. Oletettavasti direktiivi tulee voimaan joulukuussa 2022.  

Suomen tuleva NATO-jäsenyys tuo osaltaan mukanaan uuden velvoittavan rakenteen resilienssikysymysten hoitamiseen. Naton Madridin huippukokouksessa hyväksytyillä linjauksilla NATO tavoittelee jäsenmaiden kriisinkestävyyden parantamista ja toisaalta pyrkii varmistamaan kriittisten siviilisektoreiden tuen liittokunnan puolustukseen.  Yksi Naton seitsemästä perusvaatimuksista (NATO´s baseline requirements) on elintarvike- ja vesihuollon turvaaminen. 

 

Sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestetystä täydennettävä ja täsmennettävä 


Asetusluonnoksessa on 2 §:ssä lueteltu kriittiset sähkönkäyttöpaikat ja 3 §:ssä on otettu kantaa muiden sähkönkäyttöpaikkojen luokitteluun vähintään kahteen eri ryhmään sen mukaan, kuinka pitkäksi aikaa sähkönsaanti voi keskeytyä. MTK katsoo, että jaottelu on liian suppea, eikä ole riittävän selkeä ohjaamaan verkonhaltijoiden varautumissuunnittelua.  

Huoltovarmuuskeskuksen selvitys (2021) sisältää huolella valmistellun 12 kohdan luettelon keskeytyskriittisistä sähkönkäyttöpaikoista, mainiten myös maatalouden. Näistä vain osa, korkeimpaan prioriteettiluokkaan sijoitetut sähkönkäyttöpaikat, on sisällytetty asetuksen 2 §:än. MTK esittää, että asetuksen 2 §:n luetteloa täydennetään kattamaan kaikki Huoltovarmuuskeskuksen selvityksen mukaiset keskeytyskriittiset kohteet ja että täsmennetään niiden keskinäistä priorisointia useampaan kuin yhteen luokkaan.  

Asetuksen 3 §:ä kohentaisi, että muut keskeytyskriittiset kohteet priorisoidaan useampaan kuin kahteen eri luokkaan ja että luokat on valmiiksi määritelty, kuten asiaa onkin jo  hahmoteltu Huoltovarmuuskeskuksen selvityksessä (2021).  

MTK:n näkemyksen mukaan varautumissuunnitelmissa tulisi alkutuotannon osalta huomioida erityisesti sähkön saatavuuden kannalta riippuvainen kotieläin- ja kasvihuonetuotanto. Tuotantokriittisimmät ja herkimmät maataloustuotannon prosessit ovat eläinsuojien automaatio, ilmanvaihto, ruokinta ja juoma- ja pesuvesi sekä raaka-aineiden (mm. maidon) lämpösääntely. Kotieläintuotannossa sähkön jakelun keskeytyminen vaikuttaa nopeasti määrä- ja laatutappioiden lisäksi eläinten hyvinvointiin. Pahimmassa tapauksessa, esim. broilerikasvattamossa, kaikki eläimet voivat kuolla, mikäli ilmanvaihto pysähtyy kahdeksi tunniksi. Kasvihuonetuotannossa jo 10 minuutin sähkökatkos voi olla kriittinen, jos ulkolämpötila on -20 astetta. 

Elintarvikeketjussa erityisesti kotieläintuotanto muodostaa haavoittuvan kokonaisuuden, jossa vahingon määrä (raha ja tuotanto) moninkertaistuu tuotantoketjussa: alkutuotanto - teollisuus- kauppa. Raaka- ainetta, teollisuuden väli- ja lopputuotteita sekä kaupan jakelua ei voida käytännössä varastoida ja katkos ketjun tietyssä kohtaa aiheuttaa vahinkoa ketjun muille toimijoille. Kyseessä on herkästi pilaantuvat tuotteet joiden hävittäminen säädösten mukaisesti olisi hyvin haasteellista. 

Asetusmuistiossa on todettu, että kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen määrittäminen ei poista lähtökohtaa siitä, että käyttöpaikat ovat itse vastuussa varautumisestaan sähkökatkojen varalta. Luokittelu kriittiseksi ei tarkoita, ettei toimijan käyttöpaikan sähköpaikan sähkö voisi joissain tilanteissa katketa. Lähtökohtana tämä on oikea ja tulee päteä yhtäläisesti kaikkien kriittisten toimijoiden osalta.  

Kuten Huoltovarmuuskeskuksen selvityksessä (2021) on todettu, sähkönkäyttöpaikan luokittelu keskeytyskriittiseksi ei saa johtaa sähkönkäyttäjän oman varautumisen vähenemiseen. Päinvastoin on lähdettävä siitä, että korkeimman prioriteettiluokituksen sähkönkäyttöpaikat ovat varautuneet sähkönsaannin häiriöihin myös varavoimalaitteistojen avulla. 


Markus Lassheikki
Kehitysjohtaja

Anssi Kainulainen 
Energia-asiantuntija