null Luonnos Maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta karhukiintiöksi 2020-2021

Lausunto

Luonnos Maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta karhukiintiöksi 2020-2021

30.7.2020

Maa- ja metsätalousministeriö

 

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan ennen vuoden 2020 metsästyskautta olevan 2300-2500 (vuotta aiemmin 2020–2130) yksilöä.  Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 224-250. Lukumäärä- ja pentuearvio on noin 14 % suurempi kuin vuoden 2018 arvio. 

Viime vuonna Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät poronhoitoalueen ulkopuolelle poikkeuslupia yhteensä 228 karhun pyydystämiseen. Saaliiksi saatiin yhteensä 219 karhua, joista yli puolet eli 114 karhua (137) kaadettiin Pohjois-Karjalan alueelle. Yhteensä koko Suomessa (poronhoitoalue mukaan lukien) kaadettiin kannanhoidollisessa metsästyksessä syksyn 2019 aikana 305 (335) karhua. 

Vuonna 2019 karhut aiheuttivat 175 kpl (204) riistavahinkolain nojalla korvattavia kotieläinvahinkotapauksia yhteensä noin 182 000 euron (197 000) arvosta, josta mehiläisvahinkotapauksia oli 105 kpl (148), arvoltaan yhteensä noin 142 000 euroa (152 000), lammasvahinkotapauksia 62 kpl (43), arvoltaan yhteensä noin 27 000 euroa (36 000), nautavahinkotapauksia 2 kpl (1), arvoltaan 930 euroa (170). Maatalousvahinkotapauksia karhut aiheuttivat yhteensä 170 kpl (144), arvoltaan 98 000 euroa (93 000). Kaikki karhun aiheuttamat vahingot kotieläimille, viljelyksille ja mehiläistaloudelle olivat yhteensä noin 280 000 euroa (289 000). 

Asetusluonnoksen mukaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi koko maan osalta esitetään 384. Edellisen vuodenmetsästyskiintiö oli 313 ja sitä edellinen 355. Kiintiöt alueittain olisivat: Muu Suomi 289 (kiintiön lisäys 61) verotusprosentin ollessa 15.9 % ja poronhoitoalue 85 (kiintiön lisäys 10), verotusprosentin ollessa 26,8 %.  

MTK kiinnittää erityistä huomiota karhun aiheuttamien lammasvahinkojen lukumäärän merkittävään määrälliseen kasvuun jo useampana vuonna peräkkäin. Myös mehiläisvahinkotapausten määrä oli edelleen liian korkea. Vaikka euromääräiset korvaukset vaikuttavat melko alhaisilta, on syytä muistaa, että suurpedot aiheuttavat aina esiintymisalueillaan elinkeinonharjoittajille merkittävästi ylimääräistä työtä, huolta ja painetta, jotka eivät näy missään tilastoissa. 

MTK tukee asetusluonnoksen perusteluissa esitettyjä karhun kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteita: 1) Ylläpidetään karhun ihmisarkuutta, 2) Rajoitetaan kannan kasvunopeutta alueilla, jonne karhu vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva ja 3) säilytetään karhujen tiheys sillä tasolla, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät hyväksyttävinä. 

Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueisiin, joilla karhukanta on Suomessa tihein. Näillä alueilla asuvien ja työskentelevien ihmisten ja karhun kohtaaminen on todennäköisintä ja tähän liittyvät riskit suurimpia. Myöskään vahinkojen määrä näillä alueilla ei ole hyväksyttävällä tasolla.  

Lupakiintiöitä tulee kohdistaa selvästi nykyistä painokkaammin tiheimmän kannan alueisiin, joissa kannan leikkaaminen on välttämätöntä. Paikalliseen kannanleikkaamiseen on varattava myös riittävästi lupakiintiötä.  Olemme toistuvasti esittäneet tämän vaatimuksen, mutta käytännössä kehityssuunta on ollut jopa päinvastainen. Viime vuonna kaadettiin tiheimmän karhukannan Pohjois-Karjalassa vain 116 karhua, mikä oli lähes viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna (!) Nyt karhukiintiön kokonaismäärä tulee nostaa siten, että se mahdollistaa esimerkiksi Pohjois-Karjalaan tulevalle syksylle vähintään 165 kaatolupaa. Tämä merkitsisi toissa vuoden kaatolupamäärään noin viidenneksen lisäystä. Kannan leikkaustavoitteista huolimatta Pohjois-Karjalan karhukanta on kehittynyt viime vuosina seuraavasti: 2017 550 yksilöä, 2018 610 yksilöä ja tuoreimmassa kanta-arviossa 2019 630 yksilöä. Tähän kehityssuuntaan on saatava nopeasti muutos. 

Kaatolupakiintiön lisäämisessä on oikea suunta, mutta poronhoitoalueen ulkopuolelle esitetty kiintiö 289 ei ole riittävä, kun huomioidaan patoutuneet kiintiöiden painotustarpeet: Vahinkokeskittymät, kannan tihentymät, karhu- ja hirvikannan suhde, metsäpeuran huomiointi, susikannan huomiointi ja Pohjois-Karjalan merkittävä kannanleikkaustarve. Jotta edellä mainittuja kiintiöiden painotuksia voidaan todellisuudessa tehdä, MTK esittää, että poronhoitoalueen ulkopuolelle esitetään selkeästi yli 300 yksilön kaatolupakiintiötä. 

 

Helsingissä kesäkuun 30. päivänä 2020 

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y.  


Jyrki Wallin

toiminnanjohtaja

+35820 413 2307

+35850 522 5207

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

Etelä-Savo, puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358400 754 235