null Julkaisimme Maatilan hiililaskurin jäsentemme käyttöön – tavoitteena lisätä peltojen hiilensidontaa

Uutinen – Maaseutuympäristö

Julkaisimme Maatilan hiililaskurin jäsentemme käyttöön – tavoitteena lisätä peltojen hiilensidontaa

7.7.2021

MTK on julkaissut Maatilan hiililaskurin ja se on kaikkien jäsentemme käytettävissä jäsenportaalissamme eli Oivassa. Laskurin avulla saamme satotasojen yhteyden hiilensidontaan esille. Satotasoja nostamalla pystymme pienentämään kilokohtaisia ilmastovaikutuksia sitomalla enemmän hiilidioksidia maahan suhteessa päästöihin ja tuottamalla enemmän ruokaa pienemmällä alalla. Laskurin tavoitteena on tehdä maatilojen hiilivirrat näkyviksi, lisätä hiilensidontaan liittyvää asiantuntijuuttamme ja vauhdittaa maatilojen hiilensidontaan liittyvää keskustelua erityisesti kannustimien, päästöraportoinnin ja tutkimuksen kehittämisen osalta.

Laskuri soveltuu parhaiten vilja- ja lypsykarjatilojen käyttöön, mutta on osin sovellettavissa myös muille tiloille. Laskuria on myöhemmin tarkoitus päivittää useammille kasvilajeille. Tilasimme laskurin toimeksiantona ProAgria Keskusten Liitolta.


Peltojen hiilensidonta näkyväksi laskurin avulla: laske hiilivirtasi ja lähde mukaan keskusteluun

Laskuri arvioi maaperään sitoutuvan hiilen lisäksi lyhytaikaisiin varastoihin eli kasvintähteisiin ja satoon sitoutuvan hiilen määrää. Tämä on laskurin erityisominaisuus, sillä tätä ei ole aiemmin päästy laskurien avulla tarkastelemaan tilatasolla. Laskurin tärkein ominaisuus on sen viljelijälle tuottama kokonaiskuva: mistä maatilan hiilensidonta ja päästöt (hiilidioksidiekvivalentteina) koostuvat ja mitkä ovat niiden suhteet toisiinsa. Syöttämällä erilaisia satotasoja viljelijä voi kokeilla, miten ne muuttavat hiilensidontaa. Kehotammekin “leikkimään” laskurilla ja kokeilemaan erilaisia kokonaisuuksia.

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kommentoi Maatilan hiililaskurin taustaa ja sitä miksi sadon sitoma hiilidioksidi otettiin mukaan laskuriin: ”Tällä hetkellä satoon sitoutuvaa hiiltä ei huomioida maatilan hiilitaseessa, koska se syödään ja kulutettaessa hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Sato on osa maatilatason hiilivirtoja ja se tulisi huomioida myös laskennassa. Haluamme maatilojen hiilivirtojen laskentaan mukaan korjatun sadon ja kasvinjätteen biomassat kokonaisuudessaan. Myös pellolle jäävä kasvinjätteiden hiili tulisi laskea mukaan. Maatilan hiilivirtojen kokonaiskuva ja sen mukainen laskentaperiaate ovat välttämättömiä, kun kehitämme resurssitehokasta ja ilmastokestävää ruuantuotantoa, jossa voidaan tuottaa enemmän ruokaa pienemmällä pinta-alalla. Eli enemmän biomassaa pienemmillä päästöillä.”


Vauhditamme keskustelua peltojen hiilensidonnan mahdollisuuksista

Käytännössä ilmastoteot tarkoittavat usein satotasojen kasvattamista paikkakohtaisilla viljelymenetelmillä. Parempiin satotasoihin kannustamalla huonosti tuottavat pellot pystytään tunnistamaan tehokkaammin, jotta niitä voidaan hoitaa paremmin, ennallistaa tai siirtää muuhun ilmastolle edullisempaan käyttöön. Laskuri on tärkeä edunvalvonnan työkalu, jonka avulla vauhditamme keskustelua hiilensidontamenetelmien kehittämisestä päästöraportoinnissa, tutkimuksessa ja maatalouden kannustimissa.

Maatalouden kannustimiin tarvitaan joustoja. Maaperän hoitamiseksi viljelijän tulee voida valita pellon toimet paikallisesti, jotta ne tuottaisivat hiilensidontaa ja ruokaa mahdollisimman tehokkaasti, kestävällä tavalla.

Maatalouskaasupäästöjen (dityppioksidi ja metaani) suhteellinen osuus on kansallisissa päästölaskelmissa suuri, ja osuus tulee kasvamaan, kun muiden sektoreiden ja erityisesti energian päästöt vähenevät. Yksi päästölaskennan haaste on, että tuotantokasvien sitomaa hiiltä ei juurikaan oteta huomioon. Vaikka laskelmissa maatalouden päästöt näyttäytyvät yhä suurempina, ilmastotekoja tehdään maatiloilla yhä enemmän. Sidonnan osittainen huomiotta jättäminen ei kuitenkaan luo kannustimia pitää maaperästä ja satotasoista parempaa huolta. Tuomalla kasvien sidonta kokonaisuudessaan mukaan laskentaan motivaatio hiilensidonnan lisäämiseen, muun muassa viljelymenetelmä- ja kasvivalinnoilla, kasvaa entisestään.

Lisäksi esimerkiksi hiilineutraaliutta tavoittelevien kuntien vertailuissa käy hyvin ilmi, että maatalousvaltaisille kunnille kohdennetaan paljon päästöjä, eivätkä ruuan päästöt vaikuta kuntiin, joissa se kulutetaan. Tämä tekee hiilineutraaliuden tavoittelemisen maatalousvaltaisille kunnille hyvin ongelmalliseksi. Ilmasto- ja ruuantuotantoratkaisujen löytämistä parantaisi laskentamallien uudelleensovittaminen esimerkiksi siten, että vertailussa myös ruuan kuluttaminen huomioidaan.

Tarvitsemme myös lisää tutkimusta, jotta tuottavuutta ja hiilensidontaa voidaan tehostaa esimerkiksi viljelymenetelmän ja kasvilajikkeiden valinnan sekä maaperätiedon avulla.

Pystymme kehittämään tuotantoa tarkentamalla ja kohdentamalla pellonkäyttöä ja menetelmiä kunkin peltolohkon tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, mutta maaperä on erilaista eri puolilla Suomea, eivätkä samat toimenpiteet sovi kaikille viljelijöille. Tarvitaan siis myös peltolohkokohtaista laskentaa, joka ottaa huomioon maalajien ja peltotoimien vaikutukset. Tämä mahdollistaa sen, että päästöjä ja sidontaa voidaan seurata ja niihin pystytään vaikuttamaan läpi Suomen.



Eveliina Kiiski

Kesäharjoittelija

+35820 413 2004

Jenna Bergholm

projektiasiantuntija

+35820 413 2007

+35850 407 8543

Liisa Pietola

ympäristöjohtaja

maa- ja metsätaloussektoreiden ympäristö-, ilmasto-, luonnonsuojelu- ja maankäyttöasioista vastaava johtaja, kestävä kehitys ja ympäristövastuu, kansainväliset ympäristöasiat

+35820 413 2434

+35850 438 4014

aiheet: hiililaskuri