Blogi – Kansainvälinen toiminta

Nyt on saatava EU:n biotalous- ja metsästrategia näkemään metsäsektorin mahdollisuudet

12.02.2026

EU:ssa tehdään parhaillaan päätöksiä, joilla on pitkät vaikutukset suomalaiseen metsätalouteen, biotalouteen ja koko metsäsektorin toimintamahdollisuuksiin. Juuri nyt on ratkaisevaa, millaisena metsät ja metsäsektori nähdään EU:n biotalous- ja metsästrategioissa.

Viime vuosina EU:n metsäkeskustelua on värittänyt voimakkaasti Green Deal -kehys. Ilmasto- ja luontotavoitteet ovat tärkeitä, mutta keskustelu on usein kaventunut rajoituksiin, kieltoihin ja lisääntyvään sääntelyyn. Metsät on nähty ongelmana, jota tulee hillitä, sen sijaan että ne nähtäisiin osana ratkaisua. Tämä osittain ideologinen asetelma ei vastaa suomalaista metsätodellisuutta.

Strategioilla on merkitystä

EU:ssa strategiat ohjaavat yllättävän suurta kokonaisuutta. Biotalous- ja metsästrategiat luovat perustan tulevalle lainsäädännölle, komission painotuksille ja jäsenmaiden toiminnan arvioinnille. Kun strategioissa korostuvat yksipuolisesti suojelu, nielut ja hakkuiden vähentäminen, sama ajattelu siirtyy väistämättä myös asetuksiin ja direktiiveihin.

Tällä hetkellä metsään vaikuttavaa EU-sääntelyä on enemmän kuin koskaan: ennallistamisasetus, metsäkatoasetus, LULUCF, RED III, taksonomia, hiilisertifiointi ja uudet Nature Credit -aloitteet. Kansallinen toimeenpano on monessa asiassa vasta aluillaan, mutta strateginen kehys on jo pitkälti määritelty. Jos haluamme vaikuttaa lopputulokseen, meidän on vaikutettava strategioihin.

Metsää koskevat linjaukset syntyvät EU:ssa usein kapeassa piirissä – pienen virkamies- ja päättäjäjoukon työpöydillä, eivätkä avoimessa julkisessa keskustelussa. Tämän vuoksi on ratkaisevaa, mitä tietoa päätöksenteon pohjana käytetään ja kuka tiedon tuo. Suomalainen metsäsektori reagoi usein laajasti vasta siinä vaiheessa, kun esitykset ovat jo pitkällä, vaikka MTK:n vaikuttamistyö onkin yleensä liikkeellä ennen muita. Ennakoiva vaikuttaminen edellyttää EU-prosessien ymmärtämistä ja sitä, että olemme oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Käytännön metsätieto on vietävä Brysseliin

EU ei voi ymmärtää metsää, ellei joku vie sinne käytännön metsätalouden näkökulmia pohjoisista oloista. Suomella on vahva viesti: metsätaloutemme yhdistää taloudellisen käytön, ilmastohyödyt, luonnon monimuotoisuuden ja maanomistajien vastuunkannon. Tätä ei kuitenkaan voi olettaa itsestäänselvyydeksi, vaan Brysseliin on vietävä konkreettista metsätietoa siitä, miten aktiivinen metsänhoito toimii, miten puun käyttö tukee ilmastotavoitteita, miten biotalous, huoltovarmuus ja turvallisuus kytkeytyvät metsiin ja millaisia vaikutuksia erilaisilla EU-linjauksilla on käytännön metsänomistajille. Faktat, data ja arjen esimerkit vaikuttavat enemmän kuin jälkikäteinen vastustus.

Uusi EU-komissio ja Euroopan parlamentti ovat tuoneet keskusteluun uusia teemoja: biotalouden, huoltovarmuuden, turvallisuuden ja metsien monikäytön. Tämä avaa aidon mahdollisuuden päivittää EU:n tapaa ymmärtää metsiä. Mahdollisuus ei kuitenkaan muutu todellisuudeksi ilman aktiivista vaikuttamista. Tarvitaan koko suomalaisen metsäsektorin yhteinen viesti. Yksittäiset toimijat eivät riitä – metsänomistajien, tutkimuksen, teollisuuden ja edunvalvonnan on puhuttava samaa kieltä.

Nyt on oikea hetki toimia. Kun säädökset ovat valmiita, peli on usein jo pelattu. Juuri strategiavaiheessa suunta on vielä aidosti vaikutettavissa. EU:n biotalous- ja metsästrategioiden on nähtävä metsäsektorin mahdollisuudet. Suomen metsäsektori tarjoaa ratkaisuja ilmastotyöhön, kestävään talouteen ja huoltovarmuuteen. Nyt meidän on varmistettava, että tämä viesti kuuluu Brysselissä ajoissa ja selkeästi.

aiheet: eu, metsäpolitiikka, eu metsäpolitiikka