EU:n pölyttäjäviikko: pölyttäjät ruokaturvan takaajina

Takaisin EU:n pölyttäjäviikko: pölyttäjät ruokaturvan takaajina

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

EU:n pölyttäjäviikko: pölyttäjät ruokaturvan takaajina

28.11.2023

Tämä uutinen kokoaa yhteen EU:n pölyttäjäviikon taustan, mehiläishoidon historian, alan saavutukset, nykytilanteen Suomessa, haasteet, haitalliset vieraslajit Euroopassa ja mahdollisuuden osallistua pölyttäjäviikkoon ja saada lisätietoa aiheesta. EU:n pölyttäjäviikkoa vietetään 28.-30.11.

Euroopan parlamentti on vuodesta 2012 lähtien korostanut pölyttäjien merkitystä ja järjestänyt vuosittain Euroopan pölyttäjäviikon, jonka tarkoituksena on tuoda esille mehiläisten ja muiden pölyttäjien korvaamattomat palvelut, jotka ulottuvat ruokaturvaan sekä määrällisesti että laadullisesti. EU:n pölyttäjäviikko tarjoaa tärkeän foorumin sidosryhmille, jotta he voivat kokoontua yhteen, jakaa näkemyksiä ja edistää tietoisuutta tästä elintärkeästä alasta.

Pölyttäjä- ja mehiläisala Suomessa ja EU:ssa

Mehiläishoidon historia

Hunajan keräämisestä on jäänyt merkkejä luolamaalauksiin, jotka ovat peräisin noin 10 000 vuoden takaa Espanjan Valenciasta. Jo 9 000 vuotta sitten Pohjois-Afrikassa ihmiskunnan varhaiset edustajat alkoivat rakentaa keinotekoisia mehiläispesiä käyttäen materiaalina muun muassa saviastioita. Näiden aikojen saviruukkujen sirpaleista on löydetty mehiläisvahaa, mikä osoittaa mehiläisten hoidon levinneen laajalle Lähi-Idän alueella. (Universal Journal of Pharmacy, 2014 & Food and Foodways, 2011)

Egyptiläinen taide dokumentoi mehiläisten tarhauksen, joka ulottuu noin 4500 vuoden taakse. Mehiläistarhauksen merkkejä on löydetty muun muassa faaraoiden haudoista, kuten kuuluisasta Tutankhamonin haudasta. (The World History of Beekeeping and Honey Hunting, 1999)

Saavutukset mehiläisalalla

Saavutukset mehiläisalalla Suomessa

Mehiläistarhauksen nousukausi Suomessa alkoi 1900-luvun alussa. Vuosina 1902-1917 Suomessa toimi aktiivisesti mehiläishoitokoulu, jossa kesäisin koulutettiin noin 400-500 oppilasta.

1900-luvun alussa Suomessa mehiläistarhausta harjoittivat pääasiassa maanviljelijät (70%) ja kansakoulun opettajat. Ala oli kuitenkin avoin kaikenlaisille harrastajille ja sitä mainostettiin kaikille sopivaksi.

1920-luvulla raportoitiin Suomessa 1969 mehiläishoitajaa, joilla oli vähintään 0,5 hehtaaria viljeltyä maata.

Mehiläistarhaus oli erityisen yleistä 1920-luvulla Varsinais-Suomessa, Lounais-Hämeessä ja Länsi-Uudellamaalla.

Toisen maailmansodan aikana mehiläisyhdyskuntien määrä pysyi melko tasaisena. Mehiläistarhaus kuitenkin lisääntyi huomattavasti 1930-luvun lopussa, vaikka uusia alueita ei valloitettu, vaan tarhaus keskittyi tiheämmin jo olemassa oleville alueille. (https://trepo.tuni.fi/handle/10024/92817)

Saavutukset mehiläisalalla maailmanlaajuisesti

Mehiläistarhaus on ollut historiallisesti erittäin arvostettua kaikissa maanosissa. Ennen maanviljelyksen yleistymistä mehiläisyhdyskunnat tuhottiin yleensä kokonaan hunajan ja vahan keräämisen yhteydessä, koska näiden tuotteiden varastointi ei ollut tarpeellista ja villejä yhdyskuntia oli runsaasti saatavilla. (Wolf, 2013).

Mehiläisyhdyskuntien tuhoaminen muuttui ongelmalliseksi maanviljelyksen yleistyessä, mikä johti tehokkaampien resurssien hyödyntämisen ja jalostustoiminnan kehittämiseen. Merkittävimmät edistysaskeleet mehiläistarhauksessa tapahtuivat 1700-luvulla Euroopassa, ja sieltä kehittyneet menetelmät muodostavat yhä modernin mehiläistarhauksen perustan.

1800-luvulla Euroopassa yleistyneet irtokehistä koostuvat mehiläispesät mahdollistivat kaupallisen hunajatuotannon laajenemisen EU:ssa ja USA:ssa, vaikka Kreikasta on löytynyt viitteitä irtokehäisistä pesistä jo yli 3000 vuoden takaa. (Bee World, 2012).

Mehiläisiltä saatiin ensisijaisesti hunajaa ja vahaa, joita käytettiin eri tarkoituksiin. Esimerkiksi keskiajalla luostarit käyttivät vahaa kynttilöiden valmistuksessa ja hunajasta valmistettiin hunajaviiniä Euroopan alueilla, joissa viinin viljely ei ollut mahdollista. (Kritsky, 2017)

Mehiläishoito tänä päivän Suomessa

Pölytys

Euroopan komission mukaan pölytyksen arvo EU-alueella oli vuonna 2021 3.7 miljardia euroa. Suomessa arvo on 50-60 miljoonaa euroa riippuen satokasveista.

Mehiläis- ja pölyttäjäalan haasteet

Ilmastonmuutos

Lisääntyneet säiden ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä ja tulee asettamaan myös mehiläishoidolle haasteita. Sää vaikuttaa mehiläisten ja pölyttäjien ravinnonhankintaan. Lisäksi haitalliset vieras- ja tulokaslajit tulevat vaikuttamaan elinolosuhteisiin. (Beekeeping under climate change (tandfonline.com), 2023)

Elinympäristöjen väheneminen

Mehiläisille ja pölyttäjille suotuisten perinnebiotooppien vähentyminen vaikuttaa niiden elinvoimaisuuteen. Pölyttäjille on myös tärkeää saada koko kasvukauden ajan tasaisesti ja laadukasta siitepölyä sekä mettä.

Kasvisuojeluaineet

Kasvisuojeluaineiden käytön rajoitukselle on koko Euroopassa suuri paine, sillä ne vaikuttavat haitallisesti hyönteisten ravinnonsaantiin. (Pesticide residues in honeybee-collected pollen: does the EU regulation protect honeybees from pesticides? | Environmental Science and Pollution Research (springer.com), 2023)

Tautipaine

Varroa:
Varroapunkki (Varroa destructor) on tunnistettu tarhamehiläisten vakavimmaksi tuholaiseksi. Se on sekä aikuisten mehiläisten että toukkien loinen ja on viime vuosisadan aikana muodostunut suurimmaksi uhaksi länsimaiselle mehiläiselle (Apis mellifera) maailmanlaajuisesti.

Euroopan tarhamehiläinen on erityisen altis varroapunkille, koska sillä ei ole luontaista puolustuskeinoa punkkia vastaan. Varroapunkki voi levittää haitallisia viruksia. Mehiläisyhteisö voi kuolla 2-3 vuoden kuluessa, jos varroapunkkia ei aktiivisesti torjuta. (Biavl.dk - Bisygdomsapp - Beediseases-App)

Nosema:
Nosema on suolistossa lisääntyvä sieni, joka voidaan havaita vain mikroskoopilla.Se aiheuttaa mehiläisille ripulia, mutta kaikki ripulitapaukset eivät johdu Nosemasta.

Jos mehiläiset ulostavat pesään, se lisää riskiä Noseman nopealle leviämiselle koko yhteiskunnassa. Noseman ehkäisemiseksi voidaan valita emoja sellaisista linjoista, joilla on havaittu hyvää hygieenistä käyttäytymistä.

Esikotelomätä:

Esikotelomätä on vakava bakteeritauti, joka vaikuttaa mehiläisten sikiöihin. Tauti voi olla niin vakava, että se voi tuhota kokonaisen mehiläisyhteiskunnan. Taudin aiheuttava bakteeri tuottaa itiöitä, jotka ovat erittäin kestäviä kuivuudelle, kuumennukselle ja muille ympäristötekijöille. Esikotelomätä voi esiintyä erityisesti heikoissa yhteiskunnissa, mutta taudin puhkeamiseen voivat vaikuttaa myös muut tekijät. Suomessa EKM luokitellaan vastaustettavaksi eläintaudiksi, josta on ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle.

Tuontipölyttäjät

Tuontipölyttäjät ovat kasvihuoneissa ja viljelyksillä käytettäviä pölyttäjiä, jotka tuodaan ulkomailta. Tämä käytäntö on yleistynyt, koska monet viljelykasvit tarvitsevat tehokasta pölytystä, jonka paikalliset pölyttäjäpopulaatiot eivät aina pysty tarjoamaan. Esimerkiksi Suomessa käytetään hollantilaisia kontukimalaisia tomaattien pölyttämiseen.

Tuontipölyttäjien käyttöön liittyy merkittäviä riskejä

Taudinlevitys

Tuontipölyttäjät voivat levittää tauteja ja loisia paikallisiin pölyttäjäpopulaatioihin.

Ekologinen epätasapaino

Tuontipölyttäjät voivat häiritä paikallisten ekosysteemien tasapainoa.

Riippuvuus tuonnista

Viljelykasvien riippuvuus tuontipölyttäjistä voi heikentää paikallisten pölyttäjien roolia ja vähentää monimuotoisuutta.

Haitalliset vieraslajit Euroopassa

Herhiläiset

Suomi on toistaiseksi vielä säästynyt aasian herhiläiseltä (vespa velutina), mutta se on levinnyt vuodesta 2004 saakka Keski- ja Etelä-Euroopassa merkittävästi aiheuttaen suurta vanhinkoa mehiläisille, maanviljelyksille sekä luonnon pölyttäväkannoille. (Countering the spread of the Asian hornet in Europe – Invasive Species Blog (invasive-species.org)) Aasianherhiläisen torjumiseen on säädetty EU:ssa laki, mutta sitä ei ole toimeenpantu yhtenäisesti.

Pesäkuoriainen

Pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) on myös luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi ja sen leviämiseen on riski. (Biavl.dk - Bisygdomsapp - Beediseases-App)

Jos olet kiinnostunut osallistumaan EU:n pölyttäjäviikkoon tai haluat lisätietoa aiheesta, voit ilmoittautua tapahtumaan osoitteessa Register Now to the EU Pollinator Week 2023 - 28-30 Nov 2023 ja löydät lisää tietoa seuraavista lähteistä: