Suomessa on 600 000 yksityistä metsänomistajaa

Takaisin Suomessa on 600 000 yksityistä metsänomistajaa

Artikkeli – Metsätalous ja metsänomistaminen

Suomessa on 600 000 yksityistä metsänomistajaa

06.10.2025

Yksityiset metsänomistajat omistavat lähes 60 % Suomen metsäpinta-alasta. Yksityismetsänomistajien omistusmuodot jakautuvat useisiin hallinnointitapoihin aina yksinomistuksesta monilukuisiin yhtymiin. Yksityismetsänomistajien jälkeen toiseksi suurin omistajaryhmä on valtio, joka omistaa metsistä neljänneksen. Yhtiöt omistavat metsää kymmenyksen. Muita metsänomistajia ovat kunnat, seurakunnat ja yhteisöt.

Suomen metsäpinta-ala omistajaryhmittäin. Lähde: Metsävarat, Luonnonvarakeskus

Tilastotietoa metsänomistuksesta

Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämän tilastoraportoinnin mukaan Suomessa on yli 615 000 yksityishenkilöä, joilla on omistussuhde vähintään yhteen 0,5 hehtaarin metsäkiinteistöön. Eniten metsänomistajia asuu Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Metsänomistuksen keskipinta-ala on noin 30 hehtaaria ja mediaaniala 8 hehtaaria
Metsänomistajien keski-ikä on 61 vuotta
Metsänomistajat ovat keskimäärin yli 60-vuotiaita kaikissa maakunnissa.

Yksityismetsänomistuksen omistusmuodot ja hallinnointitavat

Yksinomistus ja puolisoiden yhteisomistus

Yleisin metsätilan omistusmuoto on yksityishenkilön yksinomistus tai aviopuolisoiden yhteisomistus. Kun henkilö omistaa metsätilan yksin, hän toimii metsätalouden harjoittajana. Aviopuolisoilla voi olla omia metsäkiinteistöjä sekä yhteisesti omistettuja tiloja. Vaikka tilat olisivat erillisiä, puolisoita voidaan verotuksessa käsitellä yhtenä metsätalouden harjoittajana.

Verotusyhtymä

Verotusyhtymässä kaksi tai useampi henkilö omistaa yhden tai useamman metsätilan yhdessä. Omistusosuudet ilmaistaan murtolukuina, joiden perusteella metsätalouden tulos tai tappio jaetaan osakkaille. Tyypillisiä verotusyhtymiä ovat esimerkiksi vanhempien ja lasten tai sisarusten muodostamat yhtymät. Päätöksenteko edellyttää osakkaiden yksimielisyyttä. Verotusyhtymät kattavat noin 20 % Suomen yksityismetsien pinta-alasta.

Kuolinpesä

Kun metsänomistaja kuolee, omistus siirtyy kuolinpesälle, johon kuuluvat henkilöt, joilla on oikeus hallita vainajan omaisuutta. Tyypillisesti kuolinpesän osakkaita ovat leski ja perilliset. Jakamaton kuolinpesä voi harjoittaa metsätaloutta, kunnes ositus ja perinnönjako on tehty. Päätökset kuolinpesässä vaativat yksimielisyyden. Kuolinpesiä, jotka omistavat metsätalousmaata, on noin 70 000. Ne hallinnoivat yhteensä noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Kuolinpesäomistus kattaa noin 10 % yksityismetsien pinta-alasta.

Yhteismetsä

Yhteismetsä on osakaskiinteistöjen yhteinen metsäalue. Osakaskiinteistöjen määrä ja niihin liittyvät osuudet voivat vaihdella. Osakaskunta hallinnoi yhteismetsän toimintaa. Ensimmäiset yhteismetsät syntyivät isojakojen ja asutustoiminnan yhteydessä. Suomessa on lähes 600 yhteismetsää, jotka omistavat yhteensä noin 770 000 hehtaaria metsätalousmaata.

Yhtiömuotoinen omistus

Yksityishenkilöiden yhtiömuotoinen metsänomistus on ollut harvinaista, mutta osakeyhtiömuoto on yleistynyt erityisesti suurten maatilojen yhtiöittämisen myötä.

Lähde: Metsänomistusmuodot, Metsäkeskus.