null Miksi tuottaa ruokaa, kun saa vain moitteita?

Artikkeli – Kotimainen ruoka

Miksi tuottaa ruokaa, kun saa vain moitteita?

22.1.2021

Viime päivät ovat olleet taas maatalousväelle henkisesti raskaita. Moni varmasti pohtii miksi tuottaisin enää ruokaa, kun saa vain moitteita.

Kuvituskuva/MTK kuvapankki
Kuvituskuva/MTK kuvapankki

Niin miksi?

Tämä on terveydenhoitoalan ohella niitä kutsumusammatteja. Kotieläintuottajana näen tämän myös omanlaisenaan palveluammattina, jossa omien tarpeiden edelle menee eläimet, asiakkaat ja omat lapset. Viimeisenä (jos aikaa ja virtaa riittää) on ne omat tarpeet.

Aamuisin meillä ruuan saavat ensin eläimet, sitten lapset ja me. Asiakkaiden tarpeisiin pyritään vastaamaan lähes pyhää / arkea.

Eläinten kanssa koen todella palvelevani niitä. Ruuat vaihdetaan ja tuodaan eteen kahdesti päivässä oli arki tai pyhä. Kuivitellaan, siivoillaan, ratkotaan ongelmia jos niitä eteen tulee, tarkastetaan että kaikilla on asiat ok ja jos ei ole, toimitaan sen mukaan. Omat ruokailut, asioiden hoidot, yöunet ja harrastukset (jos niitä ehtii olla) väistyvät, odottavat tai jäävät kokonaan väliin, jos eläinten asioissa on ratkottavaa ja hoidettavaa.

Ja sitten tietyt tahot syyttävät kotieläintuottajia julmiksi kiduttajiksi. Tätä en pysty käsittämään. Se, että passaan eläimille ruuat ja juomat ennenkuin itse syön mitään, jätän yöunet välistä tai kaikki omat menot, jos eläin tarvitsee hoitajaansa, on siis kiduttamista ja julmaa. Ehkä nuo kaksi sanaa tarvitsevat jo uuden määritelmän mitä ne oikein tarkoittavat.

Se, että eläimet jossain vaiheessa päätyvät teuraaksi, ei kuitenkaan tee niiden elämästä julmaa tai kituvaa. Kuolemasta on tullut melkoinen peikko tämän päivän Suomessa. Elämän pitäisi jatkua loputtomasti kaikilla.

Kun on elämää, on kuolemaa eikä elämän pituus määritä sen laatua.

Väsynyt kotieläintuottaja
Mielipidekirjoitus 22.1.2021