MTK edistää ruokavientiä
Artikkeli – Maatalous ja suomalainen ruoka
MTK edistää ruokavientiä
01.09.2023
Ruokavienti on keskeinen keino maatalouden kannattavuuden parantamiseksi alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen. Kun kannattavuuden kestävää parannusta haetaan markkinoilta, kansainvälisillä markkinoilla on siinä merkittävä rooli. MTK pyrkii markkinaedunvalvonnalla parantamaan ruokaviennin edellytyksiä pitkäjänteisesti niin, että valtion puitteet tukevat kansainvälistymistä ja elintarvikeyritykset kykenevät myymään kannattavasti.
MTK:n tavoitteena varmistaa valtion pitkäjänteinen ruokaviennin kehittäminen
Valtio edistä vientiä useamman ministeriön (MMM, TEM, UM) ja julkisen organisaation (mm. Ruokavirasto, Business Finland, ELY-keskukset) toimesta. Valtiolla on rooli sekä viennin mahdollistamisessa että menekinedistämisessä. On hyvä huomioida, että ilman maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston työtä kohdemaakohtaisten vientilupien saamiseksi ja vientioikeuksien ylläpitämiseksi useiden maataloustuotteiden vienti on mahdotonta.
Viennin kaupallinen edistäminen on myös valtion mahdollisuus, jota Suomessa käytetään yleensä heikommin kuin muissa EU-maissa. MTK pyrkii varmistamaan, että valtio mahdollistaa ruokavientiä pitkäjänteisesti sekä kehittää tarjoamiansa kansainvälistymisen palveluita samalle tasolle kuin muissa EU-maissa. Tämä on keskeistä ruokaa-alan suhteellisen kilpailukyvyn parantamiseksi.
MTK mukana tukemassa elintarvikeyritysten kansainvälistymistä
Arvonlisäys syntyy lähellä kuluttajarajapintaa ja markkinahinta vaikuttaa erityisesti raaka-aineiden, matalan jalostusasteen sekä ns. bulkkituotteiden hintaan. Erottautuminen suomalaisen kestävän ruokajärjestelmän argumenteilla tarjoaa mahdollisuuden saada lisäarvoa ja olla suhteellisen riippumaton markkinahintojen heilahtelusta. Myynti argumenteilla on kuitenkin vaikeampaa kuin myynti hinnalla ja se edellyttää moninkertaisia resursseja. Näitä valmiuksia siirtyä lähemmäs kuluttajarajapintaa kansainvälisessä myynnissä tulee kehittää jatkuvasti yhdessä elintarvikeyritysten ja valtion kanssa.
Elintarvikeyritysten kansainvälistyminen on riippuvaista kansainvälisen myynnin kannattavuudesta ja siitä päättää jokainen yritys itse. Päätöksenteossa tulee kuitenkin huomioida kotimarkkinan tunnusmerkit: 1) kuluttajia on vain 5,5 miljoonaa, joista 2) enintään 50 % kykenee tekemään ostopäätöksen laadun tai suomalaisuuden perusteella, 3) elintarvikekauppa on erittäin keskittynyttä ja 4) markkina on jo kauan supistunut tiettyjen tuotteiden osalta.
MTK pyrkii tukemaan elintarvikeyritysten kansainvälistymistä mm. edistämällä yritysyhteistyötä. MTK osallistuu esimerkiksi kahteen laajaan brändiyhteistyöhön, Nordic Oats ja NoPo. Nordic Oats (https://thenordicoats.com/) kokoaa suomalaisia ja ruotsalaisia kaurayrityksiä, joiden tavoitteena on lisätä pohjoismaisen kauran ja kauratuotteiden tunnettuutta maailmalla. NoPo, eli Nordic Poultry ja Nordic Pork on MTK:n ja suomalaisten lihatalojen kattobrändi, jolla tavoitellaan tehokkaampaa viestintää suomalaisen lihatuotannon saavutuksista (mm. antibioottien vähäinen käyttö).
Isoa kuvaa tarkastellessa on hyvä huomioida, kuinka voimakkaasti maailma on muuttumassa ympärillämme. Monenkeskisen yhteistyön parhaat ajat näyttävät jäävän taakse ja geopolitiikan merkitys nousee kansainvälisessä kaupassa vauhdilla kauppapolitiikan rinnalle. Kun toimintaympäristömme muuttuu yhä arvaamattomammaksi, liiketoiminnan riskienhallinnan merkitys korostuu. Tehokas riskienhallinta on myös edellytys markkinoilla olevien suurien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riskienhallinnalla ei kuitenkaan tarkoiteta riskien välttämistä, vaan riskien mahdollisimman hyvää arviointia ja hallintaa.
Hyödyllistä tietoa aiheesta:
-
Faktoja myynnin tueksi: Luonnonvarakeskuksen Ruokafakta -sivusto
-
Kansainvälisen kaupan tilastoja: Elintarviketeollisuusliiton tilastot
-
Yrityksen vientipolku, eli kansainvälistymisen eri vaiheet ja käytettävissä olevat palvelut: Business Finland
Thimjos Ninios
johtaja, kansainvälinen kauppa
+358 45 264 7131
aiheet: ruokavienti