Takaisin Peltokasvivaliokunta keskusteli vuoden 2026 painopistealueista

Tiedote – Peltokasvit

Peltokasvivaliokunta keskusteli vuoden 2026 painopistealueista

29.01.2026

MTK:n peltokasvivaliokunta kokoontui 14.1.2026 MTK:n valiokuntaviikkojen yhteydessä.

Markkinoiden toimivuus avain peltokasvisektorin tulevaisuuteen

Peltokasvisektorin kannattavuustilanne on erittäin haastava, sektorin vahvuudet tarjoavat kuitenkin kasvupotentiaalia, erityisesti kauran viennin edistäminen . 

MTK:n peltokasvivaliokunta kokoontui 14.1.2026 MTK:n valiokuntaviikkojen yhteydessä. Valiokunta järjestäytyi, ja valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kalle Hankamäki sekä varapuheenjohtajaksi Arto Laine. Valiokuntaverkostojen puheenjohtajina toimivat Samuel Jussila (Kylvösiemenverkosto), Toni Lindqvist (Öljy- ja valkuaiskasviverkosto) ja Kalle Vuori (Mallasohraverkosto). Valiokuntaa MTK:n johtokunnassa edustavat Arto Laine ja Sami Nivala. MTK liittoja valiokunnassa edustavat Matti Perälä (MTK Uusimaa) ja Päivi Rönni (MTK Häme). MTK:n keskusliitosta valiokuntatyötä koordinoivat vilja-asiamies Max Schulman ja avustava asiantuntija Helka Hypén.

Kohonneet kustannukset tuotantopanosten hinnoissa, epätasapainoinen viljatase, rahoituksen saatavuuden heikkeneminen sekä markkinoiden heikko toimivuus heijastuvat suoraan viljelyn kannattavuuteen ja viljelijöiden investointikykyyn. Raskaan viljataseen korjaamiseksi viljelykierron edistäminen ja monipuolistaminen nähtiin tärkeinä, eritysiesti öljy- ja valkuaiskasvit alituotantokasveja ja sopimustuotantoa kannattaisi lisätä.  

Sektorin vahvuuksien tukeminen ja edistäminen, kuten korkea tuotannon laatu, kotimainen kasvinjalostus, tutkimusosaaminen sekä erityisesti kauran vahva asema vientimarkkinoilla nähtiin tärkeinä. Näiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin toimivia sopimuskäytäntöjä, parempaa markkinaosaamista ja kilpailukykyistä logistiikkaa. Seuraten peltokasvistrategian 2020–2040 määrittämiä painopisteen suuntaviivoja.

Valiokunta linjasi vuoden 2026 painopisteikseen erityisesti peltokasvisektorin kannattavuuden vahvistamisen ja markkinoiden toimivuuden parantamisen. Keskeisiksi edunvalvontakysymyksiksi nostettiin:

  • tuotantokustannusten alentaminen ja kilpailun lisääminen lannoitemarkkinoilla (fosforilannoitteiden kadmiumrajan nosto)
  • torjunta-aineiden hyväksyntäprosessien sujuvoittaminen
  • viljan viennin kilpailukyvyn parantaminen, mukaan lukien vientikustannusten tason laskeminen
  • kasvinjalostuksen aseman vahvistaminen Suomen huoltovarmuuden kannalta
  • varmuusvarastojen kotimaisuusasteen nostaminen
  • kotimaisten valkuaiskasvien mukaan ottaminen varmuusvarastointiin
  • tuottajaorganisaatioiden roolin esille nostaminen ja uusien perustaminen
  • sektorin rahoituksen saatavuuden parantaminen
  • sopimusperusteisen tuotannon ja viljelijöiden yhteistyön lisääminen
  • yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) 2028- työstäminen sektorin kannalta järkeväksi.

Peltokasvivaliokunta painotti, että sektorin kannattavuustilanteen parantaminen edellyttää sekä nopeita kustannus‑ ja markkinatoimia että pitkäjänteistä rakenteellista kehittämistä. Työtä jatketaan tiiviissä yhteistyössä peltokasvifoorumin, valiokuntaverkostojen ja MTK:n johtokunnan kanssa, tavoitteena lieventää kannattavuuskriisiä ja luoda edellytyksiä peltokasvisektorin kestävälle kehitykselle.

Lisätietoa:

Pj. Kalle Hankamäki, puh. 0400 246 521
Vpj. Arto Laine, puh. 040 709 2470 
Vilja-asiamies Max Schulman, puh. 040 825 2112