Ruisleipä herättää makumuistoja - Tänään vietetään Ruisleipäpäivää

Takaisin Ruisleipä herättää makumuistoja - Tänään vietetään Ruisleipäpäivää

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ruisleipä herättää makumuistoja - Tänään vietetään Ruisleipäpäivää

28.02.2023

Ruisleipäpäivää vietetään 28.2. Rukiin happaman raikas maku herättää makumuistoja: rapsahtava näkkäri kouluruuan lisukkeena, uunituore ruisleipä, jonka pintaan voi sulaa. Suomessa on poikkeuksellisen monipuolinen leipäkulttuuri, jossa alueelliset vaihtelut ovat suuria. Suomalainen leipäkulttuuri on voitu jakaa kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Ennen länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän aluetta. Sittemmin muuttoliike on sekoittanut leipäkulttuureja ja kauppojen monipuolinen leipävalikoima tarjoaa erilaisia leipävaihtoehtoja joka makuun kaikkialla Suomessa.

Ruisleipäperinteet istuvat tiukasti meissä suomalaisissa. Erityisesti rukiiset palaleivät ovat suomalaisten suosikkeja. Hapahko ja maukas leipä kuuluu joka ateriaan: aamukahvin kaveriksi, lounaskeiton lisukkeeksi ja iltapalaksi. Ruis maistuu tuoreleivän lisäksi myös näkkärissä ja rapsahtavan raikkaassa hapankorpussa. Vaalean leivän ystäville löytyy myös rukiisia vaihtoehtoja, joissa osa vehnäjauhoista on korvattu rukiilla.

Leipätiedotuksen tutkimuksen mukaan ruisleipä maistuu, koska se on hyvää ja terveellistä sekä kuitupitoista. Kuidun terveysvaikutukset ovat moninaiset. Kuidun runsas määrä ruokavaliossa alentaa riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin II diabetekseen.

Ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivosen mukaan myös kotimaisuus on kuluttajille tärkeä arvo leipäostoksilla. Leipähyllyllä kotimaisesta raaka-aineesta leivotun leivän tunnistaa sinivalkoisesta Hyvää Suomesta -merkistä.

- Kotimaisuutta arvostavan kannattaa olla tarkkana myös kaupan paistopisteillä ja tutkia raaka-aineen alkuperämaa tuoteselosteesta. Leipä saattaa olla leivottu missä tahansa, ja vain paistettu kaupassa, muistuttaa Siivonen.

Ruista viljellään Suomessa perinteisistä viljoista pienimmillä hehtaarimäärillä. Ruis on syysvilja, ja sen viljelyssä on omat haasteensa, mm. talvehtiminen. Sateisen syksyn sattuessa haastava puintikausi saattaa vaikuttaa sadon laatuun.

- Suomessa on kuitenkin paljon osaamista rukiin viljelyyn, ja ruis maistuu suomalaisille. Viime vuosina suurin osa, yli 90 % leivontaan tarvittavasta rukiista on ollut suomalaista. Myllyrukiin suhteen olemme siis lähes omavaraisia, kertoo asiantuntija Max Schulman MTK:sta.

Ruisleivonta on hyvin paikallista. Tuore, hieno jälkiuunileipä on todellinen lähituote. Ruista jalostetaan jauhoiksi ja hiutaleiksi myös paikallisilla pienmyllyillä. Kotimainen ruis on monipuolinen raaka-aine. Perinteisen leivän lisäksi siitä voidaan valmistaa myös maltaita, pääsiäiseen kuuluvaa mämmiä, puurohiutaleita, moninaisia näkkäreitä ja korppuja sekä ruisjuomaa kaurajuoman tapaan. Ruis maistuu myös karjalanpiirakan kuoritaikinassa sekä tisleissä.

Lisätietoja:
ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, MTK, 040 568 8802
asiantuntija (vilja) Max Schulman, MTK, 040 825 2112

--------------
Vinkki! Ehtikö ruisleipä kuivahtaa?

Pussissa ruisleipä säilyy hyvänä useamman päivän, ja leipää voi myös pakastaa. Jos herkullinen ruisleipä ehti kuitenkin kuivahtaa, voi sen käyttää vielä ruispuuroon. Puuro maistuu erityisen hyvältä aromikkaan ruisleivän ansiosta ja se on herkullinen tapa vähentää ruokahävikkiä.

1 l vettä
noin 300 g kuivuneita ruisleivän palasia, tai noin 150 g leipää ja reilu dl ruisjauhoja
4 dl puolukoita
1 dl sokeria
•   Revi leivänpalat pienemmiksi, mittaa vesi kattilaan ja laita leipäpalat likoamaan veteen tunniksi.
•   Siirrä liedelle ja keitä seosta välillä sekoitellen, kunnes leipäpalat hajoavat. Jos käytät lisänä jauhoja, lisää ne vatkaten keittämisen alussa.
•   Lisää joukkoon marjat ja osa sokerista. Jatka keittämistä, kunnes puuro on sileää.
•   Maista ja lisää sokeria tarvittaessa. Leivän sisältämän suolan takia puuroon ei tarvitse lisätä suolaa.
•   Nauti maidon kanssa välipalana tai kevyenä lounaana.