Ruisleivän tarina siemenestä pöytään - Ruisleipäpäivä 28.2.

Takaisin Ruisleivän tarina siemenestä pöytään - Ruisleipäpäivä 28.2.

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Ruisleivän tarina siemenestä pöytään - Ruisleipäpäivä 28.2.

21.02.2024

Ruisleipäpäivän lähestyessä kerromme ruisleivän tarinan, joka alkaa siemenestä ja päättyy ruokapöytään. Rukiin matka pellolta leiväksi on maaginen ja kestää vuoden. Kun ruis puidaan elokuussa, niin samaan aikaan kylvetään jo seuraavan satokauden ruis.

Petri Sola ja ruisleivän tarina

Maanviljelijä Petri Sola viljelee Mäntsälässä sukutilaansa. Jo kymmenen vuoden ajan hän on yhdessä perheensä kanssa hoitanut tilaa, jossa viljeltyä peltoa on yhteensä 125 hehtaaria. Työnjako on selvä: Petrin lisäksi mukana työssä on omaa perhettä ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä naapureiden kanssa.

Petrin viljelykasvivalikoima on monipuolinen sisältäen muun muassa syysruista, syysvehnää, kuminaa, mallasohraa, siemenvehnää ja ajoittain myös herneitä tai öljykasveja.

- Monipuolinen viljelykasvivalikoima on tärkeä, sillä se ylläpitää maaperän toimintaa ja auttaa parantamaan sadon laatua ja määrää, kertoo Sola.

Solan mukaan laaja viljelykasvivalikoima myös pienentää taloudellisia riskejä, kuten viime kesän kuivuuden aiheuttamia haasteita. Esimerkiksi syysruis ja herneet tuottivat lähes normaalin sadon, kun taas kevätviljakasvustot kärsivät. Tilan pelloilla talvehtiva ruis on osoittautunut kestäväksi vaihtelevien sääolosuhteiden haasteisiin.

- Tämä on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Rukiin viljelijänä suunnittelen toimenpiteitä aina pitkälle etukäteen.

Viljelykausi alkaa jo talvella, kun tilalla valmistaudutaan tulevaan kasvukauteen.

- Ennen kuin kesän sato on puitu, meidän on valmisteltava pelto uutta ruista varten. Puinti ja seuraavan sadon kylvö tapahtuvat samaan aikaan, noin elokuun puolivälissä, kertoo Sola.

Sola panostaa hybridirukiiseen sen suuren satopotentiaalin vuoksi, mutta onnistunut sato vaatii oikea-aikaisia toimenpiteitä.

- Oleellista on päästä kylvämään ruis syksyllä ajoissa, jotta se ehtii kasvaa reheväksi ennen talven tuloa, hän selittää.

Tällöin ruis kestää talven ja kevään sään koettelemukset parhaiten. Syksyllä on tärkeää tarkkailla orastumista ja kahukärpäsiä. Lumihomeen torjunta lokakuussa on viljelykauden viimeisiä töitä. Talvehtimisen kannalta luminen pakkastalvi on paras, kun olosuhteet hangen suojissa pysyvät tasaisina.

Talven aikana Sola suunnittelee tulevan kasvukauden viljelytoimenpiteitä, hankkii tuotantopanoksia ja etsii tietoa uusista viljelykasveista ja -menetelmistä. Mikäli kasvusto talvehtii onnistuneesti, kevätlannoitukset suoritetaan huhti-toukokuussa, heti kun maa kantaa koneita.

Rukiin voima

- Rukiin kasvuvoima yllättää joka vuosi. Rukiin viljely on mielekästä, kun tiedän sadon päätyvän terveelliseksi elintarvikkeeksi. Viljelijän näkökulmasta ruis on ollut taloudellisesti kannattava viljelykasvi, Sola sanoo.

Sola tekee viljelysopimuksen suoraan myllyn kanssa, jolloin hänellä on etukäteen tiedossa toimitusosoite ja hinta. Sadon toimittamisen yhteydessä hän antaa myllylle tiedot kasvuston lannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteistä. Vastineeksi hän saa laskelman, joka kertoo sadon maasta ottaman ravinteiden määrän. Tämän perusteella hän voi suunnitella tulevien vuosien lannoitusta.

- Tavoitteena on, että kasvustoon annetaan ravinteita riittävästi, mutta ei tarpeettomasti, hän lisää.

Sola korostaa kuluttajien roolia kotimaisen ruuan saatavuuden suhteen jatkossakin ja toivoo kuluttajien valitsevan jatkossakin kotimaisesta rukiista tehtyjä tuotteita. Elintarviketeollisuudelta hän odottaa uteliaana jatkuvaa tuotekehitystä ja pyrkimystä vientimarkkinoille valmiiden tuotteiden muodossa.

Petri Sola on viljelijä, joka uskoo rukiin voimaan. Hänen sitoutumisensa ja intohimonsa viljelyyn eivät jää huomaamatta. Tulevaisuudessa hän jatkaa työskentelyä tilallaan yhtä määrätietoisesti kuin tähänkin asti, jotta kotimaista ruista riittää jatkossakin.

Suomalaisen ruisleivän juhla 28.2.

Vuonna 2017 Suomen kansa valitsi ruisleivän kansallisruoakseen. Siitä lähtien Suomessa on juhlittu ruisleivän päivää Kalevalan päivänä, 28. helmikuuta. Ruisleivällä on erityinen paikka suomalaisessa ruokakulttuurissa. Leipä ja viljat ovat olennainen osa Kalevalan tarinoita, jotka ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja historiaa.

Suomalaiset syövät eniten ruista maailmassa. Ruisleipää jopa 15 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Ruisleivän suosio on kestänyt aikaa, ja sen muoto on muuttunut vuosien varrella. Perinteisen reikäleivän ja limpun rinnalle ovat nousseet nykyaikaisemmat palaleivät ja valmiit viipaleet vastaten paremmin nykyajan kuluttajien tarpeita ja mieltymyksiä.

Ruista viljellään Suomessa vuosittain noin 17 000 - 30 000 hehtaarilla. Vaikka rukiin viljelyala ei ole valtava, se on erittäin tärkeä viljelykasvi suomalaisessa maataloudessa.

------------------

Petri Sola antaa mielellään lisätietoja: Haastattelupyynnöt Kaija Stormbomille, 0408489559, kaija.stormbom(at)mtk.fi

Lisätietoja myös:
Max Schulman, vilja-asiantuntija, MTK, 040 825 2112
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802

--------------

Ruissämpylät

Jos ruisleivän leivonta tuntuu vaivalloiselta, tai aromikas maku ei ole omaan suuhun sopiva, voi monipuolista ruista käyttää myös muussa leivonnassa tai ruuanlaitossa. Kokeile herkullisia ruissämpylöitä ja nappaa resepti täältä.