Takaisin Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus uudistuu

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus uudistuu

20.11.2020

Ravinnolla on merkittävä vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin kaikissa elämänvaiheissa. Nuoret aikuiset opiskelevat ja lähtevät lapsuuden ruokapöydästä omaan ruokapöytään. Opiskelijaelämään kuuluu myös iloinen sosiaalinen elämä, työn ja opintojen yhdistäminen, parisuhteen löytyminen tai perheen perustaminen. Ruokailun tulee tukea kaikkea tätä, antaa jaksamista arjen työrytmiin ja uuteen elämänvaiheeseen. 

Opiskelijaruokailun järjestämistä ja tarjottujen aterioiden koostumusta ja ravitsemuslaatua ohjataan ruokailusuosituksilla. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden riittävää, terveyttä edistävää syömistä tuetaan valtion varoin, Kelan maksamana ateriatukena. Korkeakouluopiskelijoiden viimeisin ruokailusuositus on vuodelta 2016, ja nyt sitä uudistetaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Kela ovat julkaisseet suosituksesta luonnoksen, joka oli julkisesti kommentoitavana 9.11. saakka. Uusi suositus julkaistaneen kevättalvella 2021.

-    Ruoka ja ravitsemus kiinnostavat opiskelijoita, ja tuettu lounas on myös kädenojennus usein taloudellisesti tiukkaan elämänvaiheeseen. Etäopintojen lisääntyessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että hyvä, tuettu lounas on myös etäopiskelijoiden saatavilla, ja että tuettu lounas koetaan houkuttelevana ja hyvänä vaihtoehtona, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen. 

Opiskelijoista vain joka kolmannes syö tuetun lounaan päivittäin, ja viidennes ei lainkaan. 

-    Yhä useamman opiskelijan saaminen tuetun aterian piiriin päivittäin on haaste, johon suosituksestakin toivotaan apua ja käytännön vinkkejä. Erityisen tärkeää on kuulla heitä, jotka eivät tuettua lounasta syö. Miksi lounas ei houkuttele, kysyy Siivonen. 

Vastuullisuus ja kestävyys ovat suosituksessa näkyvästi esillä. MTK keskittyi kommenteissaan erityisesti ruuan hankintamenettelyihin, ja esimerkiksi vastuullisien ja kestävien raaka-aineiden tunnistamiseen. Ravitsemussuositusten mukainen, kasvispainotteinen ruokavalio on myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. 

-    Ruoka on ensisijaisesti ravintoa ja polttoainetta päivän askareisiin, ei pelkkä ympäristövaikutus. Esimerkiksi punainen liha on erinomainen proteiinin sekä raudan ja jodin lähde. Lihaa ei kannata vältellä perusteilla, jotka eivät ole suomalaisesta tuotantotavasta peräisin. Jos liha ei maistu, tarjolla on hyviä kotimaisia kasvisproteiinin lähteitä, Siivonen muistuttaa.  

MTK ei halua lihan ja kasvisten vastakkainasettelua, vaan toivoo kaikissa ruokavalinnoissa suosittavan kotimaisia tuotteita. Raaka-aineilta - joita voidaan hankkia kotimaisena - voitaisiin kilpailutuksessa edellyttää kotimaista tuotantotapaa ja säädöksiä vastaavaa laatua. Loppukäyttäjälle välittyvän laadun ja hyvän maun lisäksi kotimainen valinta on myös yhteiskunnallinen panostus. 
 



Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: ruoka, kotimainen ruoka, lähiruoka, opiskelijat, ruokasuositus, ruokaa omasta maasta, kotitalous, hyvää suomesta, ruokasuositukset, ravinto, opiskelu, opiskeluruokailu