Takaisin Kohtuus ruokavalinnoissa - ei ehdottomuus

Uutinen – Maatalous ja suomalainen ruoka

Kohtuus ruokavalinnoissa - ei ehdottomuus

17.11.2020

Envitecpolis Oy julkaisi selvityksen ruuan ilmastovaikutuksista suhteessa ravitsemukseen. Selvitys kertoo, että ilmastovaikutusten erot ruoka-aineiden välillä tasoittuvat, kun hiilipäästöt suhteutetaan niiden sisältämään ravitsemukseen. Tutkimuksen heikoin ravintoainetiheysindeksi on valkoisella riisillä. Sen ilmastopäästöt ovat korkeat ja ravintoainesisältö matala. Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan verrattuna. Mansikka pesi banaaniin reilusti. Annosvertailussa broileri perunamuusilla voitti sushilajitelman.  

Vasemmalta Pia Julin, Piia Jallinoja, Mari Pantsar, Jouni Kemppainen, Johan Åberg, Susanna Valtonen ja Senja Arffman
Vasemmalta Pia Julin, Piia Jallinoja, Mari Pantsar, Jouni Kemppainen, Johan Åberg, Susanna Valtonen ja Senja Arffman

Envitecpolis Oy:n tekemä selvitys vertasi eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään. Vertailu tehtiin CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla. Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine saa, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä (CO2e) nähden.  (Ks. tiedot taustamateriaalista uutisen lopussa)  
 

Tuotannon päästöissä kärkeä pitävät naudanliha, sianliha ja lohi
 


Ravintoainepitoisuuksien kärjessä lohi, naudanliha ja sianliha
 


Selvityksessä valkoinen riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi
 


Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan verrattuna
 


Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla ja porkkanaraasteella pesi indeksissä kirkkaasti vastaavankokoisen sushilajitelman
 


Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailussa banaanin ilmastopäästöt ovat korkeammat kuin mansikan 
 

 

Juomien hiilijalanjäljen ja ravintoainetiheyden vertailussa pienin indeksi oli mantelimaidolla

 

Selvityksen esittelyn jälkeen kommenttipuheenvuoron käyttivät Tampereen yliopiston terveyssosiologin professori Piia Jallinoja ja Foodwest Oy:n tutkimusjohtaja Suvi Luoma. Lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jossa mukana olivat Palmian ravintola- ja ruokapalvelujen liiketoimintajohtaja Pia Julin, Sitran johtaja Mari Pantsari, naudanlihantuottaja Susanna Valtonen ja maatalousjohtaja Johan Åberg. Webinaarin avasi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Webinaarin juonsi Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen

----------

Suomalainen tuotanto on vastuullista

MTK on jo pitkään ottanut aktiivista roolia ilmastoasioissa niin ruuantuotannon, maatalouden kuin metsätalouden saralla. 

-    Suomi ei yksin tätä ilmastonmuutoksen haastetta ratkaise, mutta teemme oman osamme tässä työssä, lupaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.  

Marttila on naudanlihantuottaja pohjoisesta. Hän ei hätkähdä eikä tunne huonoa omatuntoa siitä, vaikka hiilijalanjälkimittareissa  naudanlihantuotannon palkki nousee korkealle.

-    Tiedän hyvin, miten tämä suomalainen naudanlihantuotantoketju toimii. Suomalainen tuotantomalli on kuitenkin hyvin erilainen verrattuna satojen tuhansien eläinten keskittymiin Arizonan aavikolla, joita ne pahimmillaan voivat olla.

Marttila muistutti kotieläintuotannon merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle, biodiversiteetille. 

-    Perinnebiotooppien elvyttäminen ja niiden vahvistaminen on se kaikkein elvyttävin ja nopein tapa, mitä voimme biodiversiteetin hyväksi tehdä. Siihen tarvitaan eläimiä, kuten lehmiä ja lampaita. 

Hiilipäästöjä ei pitäisi vähentää ravitsemuksen kustannuksella

Envitecpoliksen johtava asiantuntija hiililaskennassa Senja Arffman pitää tärkeänä muistaa, miksi syödään ja kehottaa etsimään positiivisia tapoja vaikuttaa. Ei syyllisyyden ja ahdistuksen kautta. 

-    Yksittäinen ruoka-aine ei ratkaise, vaan kokonaisuus. Jokainen rakentaa oman näköisensä paletin. Jos siellä on joku ruoka-aine, joka on tosi rakas ja tärkeä, ja josta ei halua luopua, niin se ei tee omasta ruokavaliosta hyvää tai huonoa. Niitä valintoja voi tehdä jossakin toisessa kohdassa topakammin ja kokonaisuus on silti kunnossa, Arffman muistuttaa.  

Arffmanin mukaan tiukkarajaisuus tuo vain ahdistumista syömiseen. Mutta jotakin tehtävä, sillä nykyistä suuntaa ympäristö ei kestä. Hiilipäästöjä on pienennettävä, ja ruoka on yksi elementti. 

Syöminen aiheuttaa aina hiilipäästöjä, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon niitä pienennämme. Poistaa emme niitä voi. 

- Yhteistyön henki ja ratkaisujen etsiminen sekä avoin keskustelu ovat elementtejä, mitä kautta ratkaisuja löytyy ja saamme tulevaisuudessa ruokaa, jonka hiilipäästöt ovat entistä pienemmät. 

Herkuttelussa vastuullisuus alikorostuu

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinojan mukaan terveyteen, ilmastoon ja eläimiin liittyvät kysymykset ovat ruokakeskustelun kestotrendejä.

-    Kun tulee joulu, se menee hetkeksi ohi. Herkuttelu ja ruokakulttuuri ajavat ongelmakehysten ohi hetkeksi. 

Terveys ja ilmasto eivät ole kaksi eri suuntiin ajavaa trendiä, vaan niillä on iso päällekkäinen alue. 

-    Se, mikä on terveellistä ei suinkaan ole ympäristölle huono. Siellä on iso alue, jolle haetaan yhteistä nimittäjää ja sellaisia tuotteita on paljon.  Tulevaisuudessa jotkut ravitsemussuosituksetkin seuraavat tätä ja tulevat hakemaan yhteistä yhteisymmärryksen aluetta, uskoo Jallinoja. 

Vastuullisuus puhuttelee tämän päivän valveutunutta kuluttajaa erityisen voimakkaasti. Toive vastuullisuudesta kohdistuu nimenomaan arkielintarvikkeisiin ja normaaliin kulutukseen, mutta herkuttelussa vastuullisuus alikorostuu. 

Tärkeimpiä kriteerejä kuluttajan valinnoissa ovat hyvin perinteisiä, kuten hyvä maku, edullinen hinta ja kotimaisuus. 

Foodwest Oy:n tekemässä tutkimuksessa kuluttajat nimesivät tärkeimmiksi vastuullisuuden osa-alueiksi eläinten hyvinvoinnin, ympäristön ja tuoteturvallisuuden. 

Foodwestin tutkimusjohtaja Suvi Luoman mukaan kotimaisuuden arvostaminen ja kotimaisten tuotteiden valinta ovat tärkeimpiä tapoja kuluttajalle toimia vastuullisena kuluttajana.

-    Tämä on vuosi vuodelta vahvistunut. Korona-aikana tästä on käyty keskustelua erityisen paljon. Kotimaisuuden vaikutuksesta Suomen talouteen, työllisyyteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Näiden asioiden merkitys kasvaa jatkossa, uskoo Luoma. 

Suomalaisesta lihasta luksustuote

Palmian ravintola- ja ruokapalvelujen liiketoimintajohtaja Pia Julin visioi, että pitkällä tähtäimellä suomalaisesta lihasta voisi tulla  luksustuote ympäristö- tai terveysvaikutusten näkökulmasta. 

-    Siihen meidän tuotanto-olosuhteet istuvat mitä parhaimmalla tavalla. Pellot soveltuvat nurmen viljelyyn ja vettä on.

Julin viittasi myös antibioottien käyttöön eläimille. Suomessa antibiootteja käytetään vain sairaiden eläinten hoitoon, ei ennalta ehkäisevästi. 

Julinin mukaan maantieteellinen vaikutus näkyy ruokavalinnoissa ja trendeissä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella syödään perinteisempiä ruokia. 

- Pääkaupunkiseudulla lapset ovat selkeästi tottuneet kasvisruokaan ja vähän eksoottisempiin ruokalajeihin. Jo lempiruuat ovat erilaisia. Suhtautumisessa liha- ja maitotuotteisiin on selkeä ero.

Sitran johtaja Mari Pantsarin mielestä ilmastokeskustelu voisi olla rakentavampaa. 

-    Pitäisi muistaa kokonaiskuva. Suomella on maailman kunnianhimoisin tavoite hiilineutraaliuden suhteen. 10 toimialaa on tehnyt kunniahimoisen tiekarttansa. 

-    Olemme globaalisti aivan eri tasolla. Meidän pitäisi valjastaa voimat yhteen ja etsiä niitä ratkaisuja.

-    Haluaisin nähdä maatalouden siten, että maatalous on aitiopaikalla ja se on todella iso ratkaisija. Pitää saada toimintaympäristö ja kannusteet kuntoon. Esimerkiksi hiilensidonnasta pitää palkita. Jos tällä hetkellä päästökaupassa joutuu maksamaan 25 euroa tonni, jos päästää hiilidioksidia ilmakehään, niin olisi kohtuullista että maksetaan sama summa, jos joku ottaa sen ilmasta pois. 

Kuluttajien luottamus vahvaa

Ympäristötoimet suuntautuvat usein maa- ja metsätalouteen kuulematta ihmisiä, jotka ammatikseen sitä hommaa tekevät. 

Naudanlihantuottaja Susanna Valtonen pitää valitettavana sitä, että poliittisessa keskustelussa mennään herkästi harhaan ja tehdään päätöksiä ilman, että katsotaan kokonaisuutta. Yksi esimerkki tästä on kouluruokailu. 

-    Jos minä en tiedä meidän lehmien ympäristöpäästöjä, niin miten muut sen voivat tietää ja tehdä päätöksiä sen pohjalta. Jos ei katsota kokonaisuutta tai luonnon monimuotoisuutta, niin ollaan pahasti harhassa, sanoo Valtonen. 

Valtosen tilalla järjestetään avoiten ovien päiviä säännöllisti. 

-    Kesällä meillä kävi kerran viikossa lapsiperheitä katsomassa lehmiä ja tutustumassa tilan toimintaan. Kuluttaja arvostaa kotimaista tuotantoa ja sitä, että ympäristöasiat ovat kunnossa.  

Valtonen uskoo, että tulevaisuudessa lihaa myydään myös suoraan heidän tilaltaan. Kilpailuvalteiksi hän nimeää eläinten hyvinvoinnin ja ruohoruokinnan.

- Me tunnemme kaikki lehmät nimeltä. 

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg pitää kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruuantuotantoon erittäin vahvana, mutta myöntää, että yksittäisiä, äänekkäitä tahoja on, jotka saattavat vääristää tuottajien saamaa kuvaa. 

-    Ruokakeskustelussa nousevat esiin ääripäät ja ne kuuluvat eniten. Virkamiehet kuitenkin ymmärtävät pääsääntöisesti maatalouden ongelmat. 

-    Populismi on noussut politiikassa. Yksinkertaistamalla asioita saadaan helposti räväköitä otsikoita. Tämä antaa yrittäjille herkästi kuvan, että koko yhteiskunta on heitä vastaan. Näin ei ole. 

Åberg uskoo, että suomalaisen ruuan kilpailukyky  tulevaisuudessa paranee. 

- Emme näissä olosuhteissa voi kilpailla määrällä emmekä halvalla hinnalla. Se ei ole se meidän juttu.

Åbergin mielestä Suomi voi kilpailla vastuullisuudella ja sillä, että tuotamme paremmin kuin muut.

- Se on se, mistä me MTK:ssakin otamme kiinni. Olemme Suomessa turhan vaatimattomia  kaupallistamaan ja tuotteistamaan hyviä tuotantotapojamme.  

- Markkina on hyvä ohjaamaan tuotantoa kestävämpään suuntaan. 

 

Osallistu some-keskusteluun: #ilmastojaravitsemus

 

----------------  

Taustamateriaali - hyvä huomioida tuloksissa:

Selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja, koska tutkimusdataa suomalaisesta tuotannosta ei ollut riittävästi saatavilla. Päästöissä ei myöskään ole huomioitu maaperään sitoutuvaa hiiltä. Hiilipäästöt ja ravintoainesisältö on laskettu syötävän, kypsennetyn ruoka-aineen mukaisesti eli niissä on huomioitu mahdolliset teurastuksen, perkauksen ja puhdistuksen hävikit sekä kypsennyksen painonmuutokset. Vertailtavien ruoka-aineiden valintaan vaikutti se, että niihin ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa, jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri ruoka-aineiden vertailtavuutta.

CO2-ravintoainetiheysindeksin vertailussa mukana olivat:
•    hiilihydraatin lähteistä peruna, valkoinen riisi, tumma riisi, valkoinen makaroni ja tumma makaroni
•    proteiinin lähteistä naudanliha, sianliha, broileri, lohi, soija ja härkäpapu
•    kasvikunnan tuotteista mansikka ja banaani
•    juomista maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma.


Lisätietoja:

Senja Arffman, johtava asiantuntija, Envitecpolis, 050 353 1818
Jukka Rantala, asiantuntija, 040 715 8710
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, 040 568 8802

Webinaarin tallenne:

 

Selvityksen materiaali:

Kommentoijien puheenvuorot:

Professori Piia Jallinoja: Ruokavalion kulttuuriset merkitykset, esitys täältä.

Tutkimusjohtaja Suvi Luoma: Ruokailmiöt nyt ja tulevaisuudessa, esitys täältä.



Jukka Rantala

asiantuntija, ilmasto ja ympäristö

ilmastonmuutos ja tukivalmistelu

+358 20 413 2350

+358 40 715 8710

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija

kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

aiheet: ilmastonmuutos, ruoka, hiilijalanjälki, ravitsemus, ravintoaineet, ravintoainetiheys, ravintoainetiheysindeksi, hiilipäästöt, ruuanravitsemus