Takaisin Laskiainen – alkutalven iloinen ruokajuhla

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

Laskiainen – alkutalven iloinen ruokajuhla

10.02.2021

Liu lau laskiaista! Laskiaisena on perinteisesti syöty tukevia liharuokia, joiden voimalla on ollut hyvä laskeutua pääsiäiseen saakka kestävään paastoon. Vaikka laskiaista vietetään keskellä kylmintä talvisydäntä viljelysmaiden ollessa lumihunnun alla, liittyy moni laskiaisperinne maatalouteen ja tulevaan kasvukauteen: mitä pidemmälle kelkka tai pulkka mäenlaskussa luistaa, sitä pidemmät pellavat ovat taloon tiedossa. Tuleviin peltotöihin toivottiin hyvää onnea myös ruokapöydässä: rasvaista laskiaisruokaa syövän ei sopinut nuolla sormiaan puhtaaksi, sillä tämä enteili sirpistä haavoja sormiin.

Tänä talvena laskiaista vietetään mahtavassa ulkoilusäässä. Helppo ja edullinen laskiaismenu valmistuu näppärästi kotimaisista elintarvikkeista. 

-    Ulkoilun jälkeen maistuu tukeva ruoka, perinteinen hernekeitto possunlihalla tai kasviksilla höystettynä. Herne on perinteinen suomalainen viljelykasvi ja hyvä proteiinin lähde. Edulliset ja maistuvat kotimaiset juurekset ovat oiva lisä myös hernekeittoon. Hernekeitto valmistuu kuin itsekseen, kunhan muistaa liottaa herneet yön yli, muistuttaa ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen. 
 
Perinteinen laskiaispulla kruunaa talvisen kahvihetken. 

-    Kokeile tehdä muhevat ja maukkaat laskiaispullat vaihteeksi raskimenetelmällä, juureen, vinkkaa Siivonen. 

Laskiaispullat täytetään maun mukaan hillolla tai mantelimassalla. Hillotäyte raikastuu lisäämällä hilloon survottuja pakastemarjoja. Kotimaisen hillon tunnistaa sirkkalehtimerkistä, ja marjat Hyvää Suomesta -merkistä. Pehmeä kermavaahto aateloi pullan, ja täyteläisin pullataikina leivotaan maitoon. 

-    Maidolla on pitkät perinteet suomalaisessa ruokakulttuurissa. Tämä on luonnollista, sillä suomalainen maidontuotanto perustuu nurmeen, joka viihtyy hyvin viileässä ilmastossa pohjoista Suomea myöten. Suomalaiset lehmät syövät runsaasti nurmesta tehtyä säilörehua ja muuttavat ihmisruuaksi kelpaamattoman nurmen ravintorikkaaksi maidoksi, sanoo maitoasiamies Marjukka Mattio.  

Maitotuotteiden kirjosta löytyy vähälaktoosisia ja laktoosittomia tuotteita, jolloin vaihtoehtoja on runsaasti.

Perinteinen hernekeitto

Hernekeitto syntyy kuin itsekseen. Ensikiehahtamisen jälkeen keitto valmistuu miedolla lämmöllä poristen, välillä sekoittaen. Possunpotka on perinteinen hernesopan sattuma. Hyvä maku ja sattumat soppaan syntyvät helposti palvikinkkukuutioista tai juureskuutioista. Kasviskuutiot sopivat myös lihaisaan keittoon tuomaan mukavaa lisämakua. 

500 g kuivattuja herneitä
noin 300 g palvikinkkua tai porkkana, palsternakka ja sipuli
suolaa, kuivattua meiramia
tarjoiluun sinappia ja sipulisilppua

•    Liota herneitä yön yli jääkaapissa kahdessa litrassa vettä.
•    Keitä herneitä liotusvedessään isossa kattilassa miedolla lämmöllä noin 90 min välillä pohjaa myöten sekoittaen.
•    Valmistele sattumat: kuutioi palvikinkku tai kasviskeittoon kuori ja kuutio sipuli, porkkana ja palsternakka.
•    Kun keitto on kiehunut noin puolitoista tuntia, lisää valitsemasi sattumat.
•    Lisää suolaa ja meiramia maistellen: kinkusta tulee keittoon suolaa, kasvisversio saattaa tuntua suolattomalta.
•    Keitto on valmista noin kahden tunnin keittämisen jälkeen, maistele vielä suola.
•    Tarjoile keiton lisukkeiksi sipulisilppua ja sinappia.

Juureen leivotut laskiaispullat

Muheva, kermalla ja hillolla tai mantelimassalla täytetty pulla kruunaa keskitalven juhlan! Leivän leivonnasta tutulla juurimenetelmällä pullasta tulee makoisa ja rakenteeltaan pehmeä. Samoin pieni määrä hiivaleipäjauhoja antaa pullaan mahtavaa makua. Perinteiset laskiaispullat raikastuvat, kun täytteen hilloon lisää kotimaisia pakastemarjoja, tai täyttää pullan vaihteeksi kevyesti sokeroidulla marjasurvoksella ja kermavaahdolla. 

Juuri:
5 dl maitoa
1 pkt (50 g) tuorehiivaa
3 dl vehnäjauhoja
1 dl hiivaleipäjauhoja
3 tl kardemummaa

Lisäksi taikinaan:
1,5 dl sokeria
n. 1/2 tl suolaa
150 g sulatettua voita 
7-8 dl vehnäjauhoja

Pullien täytteeksi:
kermavaahtoa
hilloa tai marjasurvosta
mantelimassaa

•    Valmista ensin juuri: lämmitä maito kädenlämpöiseksi, murustele hiiva maitoon, lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi velliksi.
•    Anna juuren tekeytyä 30-40 minuuttia liinan alla vedottomassa, lämpimässä paikassa (esimerkiksi sähköuuni, jossa valo päällä), kunnes juuri kuplii iloisesti.
•    Lisää juureen loput pullataikinan ainekset puuhaarukalla sekoittaen. Ensin sokeri ja rasva, sitten vehnäjauhoja vähitellen erissä.
•    Vaivaa taikinaa käsin tai rauhallisesti yleiskoneella, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Lisää vaivauksen aikana pullataikinaan vehnäjauhoja maltilla. Taikinan tulee olla pehmeän kimmoisaa, ei liian jämäkkää. 
•    Kohota taikinaa liinan alla, vedottomassa paikassa vielä 30 minuuttia, ja leivo pyöreiksi pulliksi. Kohota vielä pullina kaksinkertaisiksi. Taikinasta tulee noin 20 pikku pullaa.
•    Voitele munalla ja koristele raesokerilla tai mantelilastuilla. Voit jättää pullat myös koristelematta, ja sihdata valmiiden pullien päälle tomusokeria.
•    Paista 225 asteessa 10-12 minuuttia.
•    Leikkaa jäähtyneistä pullista lakki pois, ja täytä hillolla, marjasurvoksella tai mantelimassalla ja kermavaahdolla.

Heidi Siivonen

ruokamarkkina-asiantuntija, kuluttajatyö

+358 20 413 2925

+358 40 568 8802

Marjukka Mattio

asiantuntija, maitoasiamies

maito, maitovaliokunnan sihteeri, maitovaltuuskunnan asiamies

+358 50 533 8924

Kaija Stormbom

viestinnän asiantuntija

maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys, elintarvikkeet ja suomalainen ruoka

+358 20 413 2385

+358 40 848 9559