Vierailun aamupäivä alkoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana-Husu Kallion sekä eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontion yksityisillä haastatteluilla, kun samaan aikaan median edustajat saivat kuvata suomalaisesta siipikarjan lihasta valmistettuja ruokia.

Mediatilaisuuden aloituspuheenvuorossaan kansliapäällikkö Husu-Kallio toi esiin suomalaisten perhetilojen tärkeyden osana kestävää ruuantuotantoa sekä maailman parhaan jäljitettävyyden.

Keskiviikkona Husu-Kallio ja Kontio matkaavat Osongin kaupunkiin tapaamaan Korean elintarvike- ja lääketurvallisuusministeriön (MFDS) edustajia ja keskustelemaan heidän kanssaan suomalaisten elintarvikkeiden markkinoillepääsyhankkeista. Suomella on menossa useampi vientihanke, kuten kananmunat ja voi. 

MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios esitteli NOPO-brändiä (No Problem Poultry), joka on luotu suomalaisen siipikarjan markkinointiin ulkomailla. Ninios kertoi salmonella- ja antibioottivapauden tärkeydestä suomalaisessa tuotannosta ja ilmaisi huolensa maailmalla kasvavasta antibioottiresistenssistä, joka on huomioitu laajasti myös Etelä-Koreassa.

- On tärkeää huomata, että näillä hankkeilla pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan puhtaamman siipikarjan tuotantoon globaalisti, kertoo Thimjos Ninios.

- Kun siipikarjan kasvatus hoidetaan vastuullisesti tuotannon alkulähteillä, on sillä kokonaisvaltaisesti positiiviset vaikutukset ihmisten terveyteen, jatkaa Ninios. 

Atrian vientipäällikkö Seppo Pellikka sekä HKScanin vientijohtaja Petri Haaparanta nostivat puheenvuoroissaan esille tuotantotavat, kuinka Suomen tuotantoympäristö on täydellinen maailman puhtaimman ruoan tuottamiselle. Atrian markkinointipäällikkö Hanna Holtinkoski vastasi myös innokkaan yleisön kysymyksiin. 

Kyselytilaisuudessa median edustajat olivat erityisen kiinnostuneita antibioottivapaudesta. Samoin ympäristöystävällisyys ja suomalaisten tuottajien omistautuminen työlleen nosti useita kysymyksiä esiin.

Myöhemmin MTK:n, Atrian ja HKScanin yhteishaastattelussa kiinnitettiin paljon huomiota Suomen kilpailuvaltteihin ja miksi suomalainen siipikarja ei kilpaile massatuotantomaiden sekä niiden hinnoittelun kanssa. 

Suomen delegaation mukaan tarkoitus on tarjota kestävä vaihtoehto näille tuotteille Koreassa. Näin suomalainen siipikarja ei myöskään kilpaile korealaisen tuotannon kanssa. Mahdollisuudet prosessoidun kanan tuomiselle maahan ovat hyvät, mutta lupien saamiseen menee vielä aikaa. 

Suomalaisella tuotteelle on selvästi kysyntää monipuolisesti, sillä myös kauratuotteita sivuttiin kysymyksissä. Viennin lisäämisen mahdollisuudet ovat selvästi nähtävissä. Etelä-Korea on selvästi positiivinen vientimaa, joka tuo ison osan ruuastaan ulkomailta, ja jonka kanssa on helppo toimia.

Kustannukset kasvavat maailmantilanteen muuttuessa kaikkialla ja tämä on aiheuttanut huolta myös Etelä-Koreassa. Kuitenkin panostus omaan terveyteen ja kestävämpään elämäntapaan nostaa koko ajan suosiotaan. Pandemiasta huolimatta Suomen elintarvikevienti Etelä-Koreaan kasvoi vuonna 2021 29 % lähes 30 miljoonaa euroon.

Thimjos Ninios

johtaja, kansainvälinen kauppa

+358 45 264 7131

aiheet: valtuuskunta, siipikarja, vienti, ruokavienti, elintarvikevienti, etelä-korea