Broilerintuotanto 

Suomessa on n. 200 tilaa (v. 2020) osana broilerin tuotantoa. Lounais- ja Länsi-Suomessa sijaitsee noin 180 teurasbroileritilaa. Näiden lisäksi tuotantoketjuun kuuluu hautomoja, munittamoja sekä nuorikko- ja emolintujen kasvattamoja.  

Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin broilerinlihaa 138,6 milj. kg ja kulutettiin 146,8 milj. kg. Keskimääräinen kulutus oli 26,4 kg/hlö. Suomalaisten broilerin kulutus onkin kasvanut tasaisesti jo pitkään, sillä vuonna 1995 kulutus oli 7,5 kiloa.  

Broilerintuotanto on tarkkaa 

Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana lattiakasvatuksessa. Aamulla kuoriutuneet untuvikot tuodaan autokyydillä hautomosta. Broilerin kasvatusaika on 5-6 viikkoa, jona aikana se kasvaa noin 2,5 kiloiseksi.  

Broilerikasvattamon olosuhteet määritellään tarkasti broilereille sopiviksi ja niitä muutetaan automaattisesti kasvatuksen edetessä. Broilerit saavat syödä ja juoda vapaasti. Broilerit kasvavat turve- tai kutteripehkulla, joka on turvallinen ja miellyttävä alusta, jossa linnut voivat kuopsutella ja kylpeä ja jonka ansiosta lintujen jalat pysyvät terveinä. Kasvattamoihin on asennettu myös virikkeitä ja orsia parantamaan lintujen hyvinvointia. 
  
Siipikarjan rehuissa käytetään soijaa valkuaisen lähteenä. Viime vuosina soijan käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Siipikarjan rehuihin on ollut haastavaa löytää muita valkuaislähteitä, mutta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena soijan prosenttiosuus on laskenut 20 %:sta  11-16 %:iin. Soijaa korvataan yhä enenevässä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla. 

Broilerit kasvatetaan ammattitaidolla 

Suomalaisen tuotannon tärkeimpiä tunnuspiirteitä on, että kaikki uudet untuvikot tulevat tilalle samanaikaisesti ja linnut myös lähetetään teurastamolle yhtä aikaa (all in - all out -periaate). Tämä vähentää kasvattamoiden tautipainetta.  

Suomalainen broileri on antibioottivapaata 

Yhtään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty antibiooteilla sitten vuoden 2009! Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Suomalainen broileri ei saa antibioottia rutiininomaisesti ja ennaltaehkäisevästi.  

Eri puolilla maailmaa on huolestuttu antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymisestä. Se on uhka, joka vaikuttaa lääkkeiden tehoon ihmisillä ja eläimillä. Suomalainen broileri on maailman vastuullisin valinta!  

Suomalaisessa broilerissa ei myöskään esiinny salmonellaa kuin poikkeustapauksissa. Tehokas valvonta, korkea hygieniataso ja systemaattiset bioturvallisuutta parantavat toimenpiteet ovat estäneet näidenkin harvojen tapausten siirtymisen kuluttajatuotteisiin. 

Broileri on kestävä valinta 

Broileri on kotieläimistä selvästi tehokkain rehun hyväksikäyttäjä. Yhden lihakilon tuottamiseen käytetään hieman yli 2 kiloa rehua. Noin kolme neljäsosaa rehusta on kotimaista viljaa: vehnää ja kauraa. Tuloksena on herkullista lihaa, joka on erinomainen valkuaisen lähde. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.  

Lihan lisäksi broilerintuotannossa syntyy lantaa, jonka ravinteet hyödynnetään lähialueen peltojen lannoittamiseen. Broileri on kestävä valinta! Ja kaikkein tärkein - broileri on herkullista ja terveellistä ruokaa! 

Broilerissa on kaikki kohdallaan: se on herkullista, helppoa ja nopeaa valmistaa. Ja kaiken lisäksi se on terveellistä, vähärasvaista ja erinomainen proteiinin lähde. 100 g annos sisältää lähes 30 g proteiinia ja vain 2,5 g rasvaa! Myös broilerin rasvahappokoostumus on hyvä, 2/3 on terveydelle edullista pehmeää rasvaa.  

Kalkkunanlihantuotanto 

Kalkkunan lihaa tuotettiin vuonna 2021 Suomessa 8,6 miljoonaa kiloa. Kalkkunan lihan tuotanto on ollut hienoisessa kasvusuunnassa viime vuosina, sillä kalkkunan lihan kulutus on edelleen suurempaa kuin kotimainen tuotanto. Viime vuonna suomalaiset kuluttivatkin 10,3 miljoonaa kiloa. i

aiheet: broileri, lihantuotanto