Broilerintuotanto kasvaa vakaasti 

Suomessa on n. 190 tilaa (v. 2022) osana broilerin tuotantoa, joista valtaosa on perhetiloja. Lounais- ja Länsi-Suomessa sijaitsee noin 170 teurasbroileritilaa. Näiden lisäksi tuotantoketjuun kuuluu hautomoja, munittamoja sekä nuorikko- ja emolintujen kasvattamoja.   

Vuonna 2022 Suomessa tuotettiin broilerinlihaa 138,3 milj. kg ja kulutettiin 146,3 milj. kg. Keskimääräinen kulutus oli 26,6 kg/hlö. Suomalaisten broilerin kulutus onkin kasvanut tasaisesti jo pitkään, sillä vuonna 1995 kulutus oli 7,5 kiloa.    

Suomalainen broileri on antibioottivapaata  

Yhtään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty antibiooteilla sitten vuoden 2009! Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Suomalainen broileri ei saa antibioottia rutiininomaisesti ja ennaltaehkäisevästi.   

Eri puolilla maailmaa on huolestuttu antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymisestä. Se on uhka, joka vaikuttaa lääkkeiden tehoon ihmisillä ja eläimillä. Suomalainen broileri on maailman vastuullisin valinta!   

Suomalainen broilerinliha on salmonellavapaata 

Suomalaisella broileritilalla ei esiinny salmonellaa kuin poikkeustapauksissa. Tehokas valvonta, korkea hygieniataso ja systemaattiset bioturvallisuutta parantavat toimenpiteet, kuten kaksinkertainen tautisulku tilalla ja salmonellavapaat rehut, ovat estäneet näidenkin harvojen tapausten siirtymisen kuluttajatuotteisiin. Suomessa noudatetaankin salmonellan nollatoleranssia broilerin lisäksi, kananmunien, sianlihan ja naudanlihan tuotantoketjussa. Jos salmonellaa kuitenkin löytyy, viranomaiset (mm. Ruokavirasto ja AVI) huolehtivat yhdessä tilallisen kanssa, että tauti hävitetään tilalta ja salmonella ei saastuta ruokia. 

Lähes minuutin tarkkaa tuotantoa  

Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana lattiakasvatuksessa. Aamulla kuoriutuneet untuvikot tuodaan autokyydillä hautomosta. Broilerin kasvatusaika on 5-6 viikkoa, jona aikana se kasvaa noin 2,5 kiloiseksi.   

Broilerikasvattamon olosuhteet määritellään tarkasti broilereille sopiviksi ja niitä muutetaan automaattisesti kasvatuksen edetessä. Broilerit saavat syödä ja juoda vapaasti. Broilerit kasvavat turve- tai kutteripehkulla, joka on turvallinen ja miellyttävä alusta, jossa linnut voivat kuopsutella ja kylpeä ja jonka ansiosta lintujen jalat pysyvät terveinä. Kasvattamoihin on asennettu myös virikkeitä ja orsia parantamaan lintujen hyvinvointia.  
   
Siipikarjan rehuissa käytetään soijaa entistä vähemmän. Siipikarjan rehuihin on ollut haastavaa löytää muita valkuaislähteitä, mutta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena soijan prosenttiosuus on laskenut 20 %:sta  10-16 %:iin. Soijaa korvataan yhä enenevässä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla sekä rypsirouheella.  

Suomalaisen tuotannon tärkeimpiä tunnuspiirteitä on, että kaikki uudet untuvikot tulevat tilalle samanaikaisesti ja linnut myös lähetetään teurastamolle yhtä aikaa, eli tuotannossa noudatetaan all in - all out –periaatetta, eli broileriparvia ei harvenneta. Tämä vähentää kasvattamoiden  tautipainetta ja vähentää kasvatuksen aikaista stressiä, kun kanalassa ei käydä keräämässä lintuja teuraaksi kesken kasvatuksen.    

Broileri on kestävä valinta  

Broileri on kotieläimistä selvästi tehokkain rehun hyväksikäyttäjä. Yhden lihakilon tuottamiseen käytetään hieman yli 2 kiloa rehua. Noin kolme neljäsosaa rehusta on kotimaista viljaa: vehnää ja kauraa. Tuloksena on herkullista lihaa, joka on erinomainen valkuaisen lähde. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista.  Lihan lisäksi broilerintuotannossa syntyy lantaa, jonka ravinteet hyödynnetään lähialueen peltojen lannoittamiseen.  

 Ja kaikkein tärkein - broileri on herkullista ja terveellistä ruokaa, sillä broilerissa on kaikki kohdallaan: se on herkullista, helppoa ja nopeaa valmistaa. Se on lihana vähärasvaista ja erinomainen proteiinin lähde. 100 g annos sisältää lähes 30 g proteiinia ja vain 2,5 g rasvaa. Myös broilerin rasvahappokoostumus on hyvä, sillä broilerin rasvasta 2/3 on terveydelle edullista pehmeää rasvaa.   

Kalkkunanlihantuotanto  

Kalkkunan lihaa tuotettiin vuonna 2022 Suomessa 8,8 miljoonaa kiloa. Kalkkunan lihan tuotanto on ollut hienoisessa kasvusuunnassa viime vuosina, sillä sen kulutus on edelleen suurempaa kuin kotimainen tuotanto. Viime vuonna suomalaiset söivätkin kalkkunaa noin 10,7 miljoonaa kiloa. Valtaosa kalkkunan lihasta syödään leikkeleinä, mutta kokonainen palvattu kalkkuna on entistä useammin myös osa suomalaista jouluateriaa.  

Kalkkunaa tuotetaan noin 40 tilalla. Kanat ja kukot kasvatetaan erillään vapaana kutteri tai turvepehkun eli kuivikkeen päällä. Kasvatusaika kanoilla on noin 14 viikkoa ja kukoilla noin 18 viikkoa. Kanat ja kukot pidetään erillään siksi, että ne kasvavat eri tahtiin ja tarvitsevat mm. eri korkeudella olevat juoma- ja rehukupit. Kanat teurastetaan noin 9 kg painoisina ja kukot noin 17 kg painoisina. Toisin kuin maailmalla tyypillisesti, suomalaisten kalkkunoiden nokkia ei typistetä. Kalkkunat ovat uteliaita lintuja ja tutkivat kiinnostuneena elinympäristöään, ja innostuvat kun kasvatuksen aikana halliin tuodaan lisäkuiviketta aina tarpeen mukaan.  

Kalkkunoita teurastetaan Suomessa vain yhdessä Länsi Kalkkunan teurastamossa, ja voit tutustua kalkkunoiden tuotantoon tarkemmin täällä.

Mari Lukkariniemi

asiantuntija, liha

lihavaliokunnan, sika-, siipikarjanliha- ja kananmunaverkoston sihteeri, maataloustuotemarkkinoiden edunvalvonta

+358 40 171 9070

aiheet: broileri, lihantuotanto, tuotantosuunnat, kalkkuna