Sisältöjulkaisija

angle-left null Siipikarjanlihantuotanto

Artikkeli - Kotieläimet ja maito

Siipikarjanlihantuotanto

1.8.2019

Broilerintuontanto

Suomessa on noin 180 teurasbroileritilaa, jotka sijaitsevat Lounais- ja Länsi-Suomessa. Näiden lisäksi tuotantoketjussa ovat hautomot (4 kpl), munittamot (n. 35 kpl), nuorikkokasvatus sekä emolintujen kasvatus. 

Suomessa tuotettiin vuonna 2018 broilerin lihaa 128 milj. kg. Keskimääräinen kulutus oli lähes 24 kg/hlö. Suomalaisten broilerin kulutus onkin kasvanut tasaisesti jo pitkään, sillä vuonna 1995 kulutus oli 7,5 kiloa.

Broilerin tuotanto on tarkkaa

Kaikki suomalaiset broilerit kasvatetaan vapaana lattiakasvatuksessa. Aamulla kuoriutuneet untuvikot tuodaan autokyydillä hautomosta. Broilerin kasvatusaika on 5-6 viikkoa, jona aikana se kasvaa noin 2,5 kiloiseksi. 

Broilerikasvattamon olosuhteet määritellään tarkasti broilereille sopiviksi ja niitä muutetaan automaattisesti kasvatuksen edetessä. Ne saavat syödä ja juoda vapaasti. Broilerit kasvavat turve- tai kutteripehkulla, joka on turvallinen ja miellyttävä alusta, jossa linnut voivat kuopsutella ja kylpeä. Kasvattamoihin on asennettu myös virikkeitä ja orsia parantamaan lintujen hyvinvointia. 

Siipikarjan rehuissa käytetään soijaa valkuaisen lähteenä. Viime vuosina soijan käyttö on kuitenkin vähentynyt merkittävästi. Siipikarjan rehuihin on ollut haastavaa löytää muita valkuaislähteitä, mutta tutkimus- ja kehitystyön tuloksena soijan prosenttiosuus on laskenut 20 %:stä 11-16 %:iin. Soijaa korvataan yhä enenevissä määrin kotimaisella rehuherneellä ja härkäpavulla.

Broilereiden kasvatusta ammattitaidolla

Suomalaisen tuotannon tärkeimpiä tunnuspiirteitä on, että kaikki uudet untuvikot tulevat tilalle samanaikaisesti ja linnut myös lähetetään teurastamolle yhtä aikaa (all in - all out -periaate). Tämä vähentää kasvattamoiden tautipainetta. 

Suomalainen broileri on antibioottivapaata

Yhtään suomalaista broileriparvea ei ole lääkitty antibiooteilla sitten vuoden 2009! Tämä on ainutlaatuista maailmassa. Suomalainen broileri ei saa antibioottia rutiininomaisesti ja ennaltaehkäisevästi. 

Eri puolilla maailmaa on alettu huolestua antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen yleistymistä. Ne uhkaavat lääkkeiden tehoa sekä ihmisiin että eläimiin. Suomalainen broileri on maailman vastuullisin valinta!

Suomalaisessa broilerissa ei myöskään esiinny salmonellaa kuin poikkeustapauksissa. Tehokas valvonta ja korkea hygieniataso ovat estäneet näidenkin harvojen tapausten siirtymisen kuluttajatuotteisiin.

Broileri on kestävä valinta

Broileri on kotieläimistä selvästi tehokkain rehun hyväksikäyttäjä. Yhden lihakilon tuottamiseen käytetään hieman yli 2 kiloa rehua. Noin kolme neljäsosaa rehusta on kotimaista viljaa: vehnää ja kauraa. Tuloksena on herkullista lihaa, joka on erinomainen valkuaisen lähde. Broilerilla on myös pienin hiilijalanjälki eri kotieläintuotantolajeista. 

Lihan lisäksi tuotannossa syntyy lantaa, jonka ravinteet hyödynnetään lähialueen peltojen lannoittamiseen. Broileri on kestävä valinta! 

Ja kaikkein tärkein - broileri on herkullista ja terveellistä ruokaa!

Broilerissa on kaikki kohdallaan: se on herkullista, helppoa ja nopeaa valmistaa. Ja kaiken lisäksi se on terveellistä, vähärasvaista ja erinomainen proteiinin lähde. 100 g annos sisältää lähes 30 g proteiinia ja vain 2,5 g rasvaa! Myös broilerin rasvahappokoostumus on hyvä, 2/3 on terveydelle edullista pehmeää rasvaa. 

Kalkkunanlihantuotanto

Kalkkunan lihaa tuotettiin vuonna 2018 Suomessa reilut kahdeksan miljoonaa kiloa. Kalkkunan lihan tuotanto on ollut hienoisessa kasvusuunnassa viime vuosina, sillä kalkkunan lihan kulutus on kasvanut reipasta tahtia. Viime vuonna suomalaiset kuluttivatkin 10,5 miljoonaa kiloa kalkkunan lihaa. 


aiheet: broileri