Lausunto

Lausunto valtioneuvoston selvityksestä maatalouden sukupolvenvaihdosstrategiasta

05.02.2026

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta

MTK kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selvityksestä maatalouden sukupolvenvaihdosstrategiasta ja lausuu seuraavaa:

Komission julkaisema strategia on askel oikeaan suuntaan ja tavoite lisätä nuorten viljelijöiden määrää EU:ssa on perusteltu. Myös Suomessa tarvitaan lisää nuoria ja uusia  viljelijöitä. Siksi sukupolvenvaihdosten tukeminen maataloudessa on jatkossakin keskeistä. 
MTK pitää kuitenkin tärkeänä, että rahoituksen kohdentamisesta komission suosittelemasta  vähintään kuuden prosentin allokaatiosta käydään huolellinen keskustelu.  Rahoitusosuuden kasvun tulisi seurata nuorten viljelijöiden osuuden kasvua kohti  tavoiteltua 24 prosentin tasoa. Pelkästään nuorille viljelijöille kohdennettuna kuusi prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta on MTK:n näkökulmasta liian suuri  osuus, jos kokonaisuuteen ei sisälly vaikuttavia toimia myös luopujille ja nuorten viljelijöiden  osuus pysyy nykyisellä tasolla. Jo nykyinen tukimalli kasvattaa riskiä siitä, että nuorten viljelijöiden erilaisten tukien maksun päättyessä taloudellinen arki muodostuu kohtuuttoman  vaikeaksi. Osin tilanteeseen vaikuttaa nykyisen järjestelmän aikapaine tilan haltuunottoon  ja merkittäviin investointeihin yrittäjyyden ensimmäisten vuosien aikana.

MTK korostaa keskeistä olevan, mihin kuuden prosentin rahoitusosuus käytännössä kohdentuu. Rahoituksen painottaminen erilaisiin riskienhallintamekanismeihin ei ole  Suomen näkökulmasta vaikuttavaa eikä linjassa maatalouslinjausten tavoitteiden kanssa. Sillä kyseiset mekanismit ”laukeavat” harvoin ja sitovat resursseja pois varsinaisista  rakennetta parantavista toimista. Käynnistyspaketin osalta tuen tulisi olla  tarkoituksenmukaisesti kohdennettua ja tukijärjestelmää tulisi kehittää lisäämällä sen  ajallista joustavuutta sekä parantamalla tukien rakennetta. Samalla on vältettävä tukien  pääomittumista pellon hintoihin. Lisäksi erilaiset omistusmuodot on huomioitava tukien  kohdentamisessa tasapuolisesti.

Eläkeiän ylittäneiden viljelijöiden rajaaminen perustulotuen ulkopuolelle vuoteen 2032 mennessä nähdään nuorten kannalta oikeansuuntaisena toimena. Nuoriin kohdistuvien  toimien rinnalle uuteen tukikauteen pitää saada myös luopujiin kohdistuvia heidän saattamisekseen pois elinkeinosta. Perustulotuen maksamisen kytkeminen viljelijän ikään  toimisi vahvana kannusteena hallittuihin ja oikea-aikaisiin sukupolvenvaihdoksiin. Kyse ei  ole ikäryhmän rajaamisesta pois, vaan rakenteellisen vinouman korjaamisesta. Luopujat  ovat omistajanvaihdosten portinvartijoita. Ilman heihin kohdistuvia kannustimia järjestelmä  ei muutu. MTK katsoo, että sukupolvenvaihdoksia ei voida edistää vaikuttavasti, jos paine  kohdistuu yksinomaan nuoriin. Luopujiin kohdistuvia toimia voitaisiin osin toteuttaa myös  kuuden prosentin rahoituskehyksen puitteissa esimerkiksi vaiheittaista luopumista tai  mentorointiin perustuvia malleja kehittämällä. Samalla on tärkeää tunnistaa ja säilyttää toimivat kansalliset järjestelmät. Suomessa lomitus on STM:n kautta rahoitettu ja MTK painottaa nykyisen järjestelmän säilyttämisen tärkeyttä.

MTK pitää komission esittämää ajatusta tilan ulkopuolisten jatkajien erityisestä huomioinnin  tarpeesta sekä maataloussektorin sukupuolivinouman korjaamista koskevia tavoitteita  tervetulleina. Suomesta ei löydy valmista palvelumallia tilojen ulkopuolisten jatkajien kanssa tehtävien tai muutoin kansallisesta perinteestä poikkeavien sukupolvenvaihdosten  fasilitoimiseksi. Esimerkiksi Irlannin “Land mobility service” on toimintamalli, jonka laaja  jalkautuminen kaikkiin jäsenmaihin olisi erinomaisen toivottava kehitys. Tämä tukisi  erityisesti niitä tiloja, joilla ei perheen sisältä löydy omia jatkajia. Tämän lisäksi rahoituksen  saatavuus ja erityisesti vakuuksiin liittyvät kysymykset muodostavat keskeisen ongelman  perinteisestä poikkeavissa sukupolvenvaihdoksissa. MTK toivoo komission suunnalta  aidosti toimivia toimia rahoituksen saatavuuden parantamiseksi, sillä nykyiset EIP:n lainat  ja niiden ehdot eivät kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. 

Selvitykseen kirjatuista Suomen kannoista MTK on käytännössä kaikilta osin samaa mieltä.  Olemme huolissamme nykyisestä Itä-Suomen maatalouden elinvoimaisuudesta ja  myönnettyjen aloitustukien vähäisestä määrästä. Tavoitteeseen osaamisen ja koulutuksen
parantamisesta suhteudumme myös myönteisesti.

Sukupolvenvaihdosstrategia on osa tulevan ohjelmakauden maatalouspolitiikkaa ja  valmistelutyö on vasta alussa. Maatalouspolitiikka ei kuitenkaan ole ainoa nuorten päätöksiin vaikuttava tekijä, vaan olennaisia vaikuttimia ovat alan yleinen imago,  kannattavuus, tulevaisuudennäkymät, tilan kehittämismahdollisuudet, viljelijöiden arvostus  yleisesti, palveluiden saatavuus maaseudulla ja erityisesti elintarvikemarkkinoiden  toimivuus. MTK tuo aktiivisesti esiin edunvalvontatyössään suomalaisten nuorten  viljelijöiden kannalta keskeisiä rakenteellisia kysymyksiä, jotta sukupolvenvaihdoksia  voidaan edistää aidosti vaikuttavin keinoin ja maataloussektori säilyy elinvoimaisena ja  houkuttelevana myös tulevaisuudessa.

Helsingissä 5.2.2026

MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK RY

Juha Lappalainen
Tutkimuspäällikkö

aiheet: maatalous, sukupolvenvaihdokset, ´lausunto