MTK: Susivahingot kaksinkertaistuneet viimevuodesta - petopolitiikkaan saatava pikainen muutos

Takaisin MTK: Susivahingot kaksinkertaistuneet viimevuodesta - petopolitiikkaan saatava pikainen muutos

Tiedote – Maatalous ja suomalainen ruoka

MTK: Susivahingot kaksinkertaistuneet viimevuodesta - petopolitiikkaan saatava pikainen muutos

01.09.2022

Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen synkkä susialueiden lammastiloilla. Kesän aikana susien hyökkäyksiä tiloille on tähän mennessä ollut jo yli 50. Määrä on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Suden raatelemiksi on tänä vuonna joutunut jo yli 250 lammasta. MTK vaatii hallitukselta yleistä muutosta petopolitiikkaan sekä toimivaa järjestelyä vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden nopeaan poistamiseen.

Kannanhoidollisen metsästyksen puuttuessa, suden ihmisarkuus on vuosi vuodelta heikentynyt. Sudet ovat oppineet, ettei ihmishajusta ole vaaraa ja käytös on muuttunut sen mukaiseksi. Tuorein esimerkki on viikon takaa Tohmajärveltä. Siellä susi tunkeutui navettaan sisälle ja raateli vasikan.

”Mitä pitää Suomessa tapahtua, ennen kuin tämä kehityssuunta muutetaan? Kannanhoidollinen metsästys on saatava ehdottomasti käyntiin ensi talvena. Maaseudun ihmisillä tulee olla turvallisen elämän ja toimeentulon mahdollisuus”, MTK:n riista-asiantuntija, kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo.

Kannanhoidollisen metsästyksen ohella MTK vaatii toimivaa järjestelyä myös vahinkoja aiheuttavien susiyksilöiden nopeaan poistamiseen. Nykyinen vahinkoperusteisten poikkeuslupien toimintamalli on hallinnollisesti erittäin jäykkä ja toteutukseltaan hidas. Karkottamistoimenpiteiden vaade ennen poistamiseen oikeuttavan luvan myöntämistä sitoo aivan liikaa resursseja niin riistahallinnolta, yrittäjiltä kuin metsästäjiltäkin. Nämä tehoiltaan heikot toimintamallit on arvioitava uudelleen.

MTK haluaa tarkennuksen myös omaisuuden suojauksen tulkintaan. Laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi tulee voida poistaa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen Ruotsin mallin mukaisesti ilman jälkiseuraamuksia. Periaatteessa sama hätävarjelun oikeus Suomessa johtaa kuitenkin aina välittömään aseiden takavarikointiin ja poliisitutkintaan. Tutkinnan lopputuloksen ennakointi on käytännössä mahdotonta.

Suomen petopolitiikan uudistamiseen kohdistuu nyt erityisen paljon paineita. Valitusprosessit estivät suden kannanhoidollisen metsästyksen viime talvena, ja nyt valitusten vuoksi toimeenpanokiellossa on merkittävä osa karhunkaatoluvista. MTK edellyttää Suomen hallitukselta nopeasti uutta linjausta petopolitiikan tavoitteisiin. Keskeiseksi tavoitteeksi tulee ottaa suden ja karhun siirto EU:n luontodirektiivin liitteestä neljä liitteeseen viisi. ”Ruotsin hallitus on suden osalta jo tämän tavoitteen julkistanutkin, ja vastaavia paineita on Euroopassa muissakin maissa”, kenttäjohtaja Leskinen huomauttaa.

Suomen poronhoitoalueella sekä ainakin Virossa, Puolassa ja Latviassa susi on jo nyt luontodirektiivin liitteessä viisi. ”Liitemuutos ei vaarantaisi petoeläintemme suojelua, päinvastoin. Suurpetojen hyväksyttävyys kasvaa, jos hallinnon toiminta koetaan oikeudenmukaisiksi ja paikalliset ihmiset voivat vaikuttaa nykyistä enemmän omaan ympäristöönsä”, Leskinen sanoo.

Lisätiedot:
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, 0400754235
Saara Patama, asiantuntija, 0440539 285