Takaisin Tämän me teimme - MTK:n vuosi 2021

Uutinen – Jäsenyys

Tämän me teimme - MTK:n vuosi 2021

08.03.2022

MTK:n vuosi 2021 oli kiireinen edunvalvontavuosi niin kotimaassa kuin EU-vaikuttamisessa. Myös järjestötyö eteni rivakoin askelin. Kiteytimme alle viime vuoden keskeisen toimintamme.

Järjestön toimintaan vaikutti merkittävällä tavalla globaali koronapandemiatilanne, jonka vuoksi merkittävä osa toiminnasta tapahtui verkossa etäyhteyksin. Kokouksia ja muita yhteyksiä hoidettiin pääosin Teamsin tai muiden sähköisten työkalujen välityksellä. Järjestön valtuuskunnan kevätkokous jouduttiin järjestämään etäyhteyksin, mutta syyskokous pystyttiin järjestämään normaalissa kokousmuodossa erityisjärjestelyin. Syksyllä olimme myös mukana KoneAgria -messuilla Tampereella.
 

Kuntavaaleissa maaseudun puolesta 
 

Kesäkuussa 2021 järjestettiin kuntavaalit. MTK järjesti vaalivuoden ensimmäisen kuntavaalipaneelikeskustelun yhdessä Maaseudun Tulevaisuuden kanssa. Kannustimme jäseniämme asettumaan ehdolle vaaleihin ja äänestämään maaseudun puolesta. Laaja joukko MTK:n jäseniä valittiinkin kunnanvaltuustoihin. MTK tuki kuntastrategioiden laadintaa esittelemällä omat kuntavaaliteemansa ja markkinoimalla uudistettua kuntapäättäjäopasta, joka tarjoaa ratkaisuja maaseudun intressien huomioimiseen päätöksenteossa.

 

EU:n vihreän kehityksen ohjelma työllisti


EU-edunvalvonnan keskiössä oli vaikuttaminen komission Green Dealin eli vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanoon. Maatalouden osalta vaikutimme mm. EU-maatalouspolitiikkauudistuksen (CAP), Pellolta pöytään -strategian ja maaperästrategian valmisteluun. Metsätalouden kannalta tärkeitä EU-vaikuttamisen alueita olivat metsästrategia, kestävän rahoituksen kriteerit, ilmastolainsäädännön uudistukset sekä biodiversiteettistrategia. MTK:n toimesta tehty maatalouden ilmastotiekartta, ilmasto- ja ympäristöohjelmat sekä vastuullisen tuotannon periaatteemme toimivat hyvinä selkänojina EU-edunvalvonnassamme.

EU hyväksyi maatalouspolitiikkauudistuksen ja Suomessa ryhdyttiin valmistemaan siihen liittyvää kansallista ohjelmaa. Saimme omia tavoitteitamme läpi EU-tason uudistukseen. Suomen maataloudelle tärkeää on, että pohjoisen maatalouden olosuhteet sekä sektorilla jo tehty työ ruuantuotannon kestävyyden parantamiseksi voidaan huomioida paremmin. Uuden maatalouspolitiikan on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alusta.


Tiukkaa vääntöä ja asioiden varmistamista kotimaassa
 

Kotimaassa MTK oli aktiivisesti mukana eläinten hyvinvointilakiin liittyvässä valmistelussa ja informoi mediaa tuottajien näkökohdista Teams-tiedotustilaisuudessa. Eläinten hyvinvointilaki oli muiden teemojen rinnalla esillä myös järjestön mediakohtaisissa Teams-taustoituksissa, joita järjestettiin pääosin kevään ja kesän aikana.

MTK osallistui aktiivisesti maanomistajiin keskeisellä tavalla vaikuttavan lainsäädännön valmisteluun. Näitä lakeja ovat mm. lunastuslaki, kaavoitus- ja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki. Olimme aktiivisia myös riistapolitiikassa ja vaadimme toimia mm. valkoposkihanhen, valkohäntäpeuran aiheuttamiin ongelmiin. Järjestö oli aktiivinen toimija myös elinkeinojamme koskevassa vero- ja koulutuspolitiikassa.

Puolustimme alan koulutuksen rahoituksen tason säilyttämistä ammatillisessa koulutuksessa. Olimme aktiivisesti mukana uuden yhteistyöverkoston AgriHubin käynnistämisessä tavoitteena edistää entistä nopeammin tutkimustiedon käytäntöön vientiä erityisesti maatilojen kannattavuuden parantamiseksi. Edistimme biotalousalojen kansallista johtamisosaamisen arviointia alamme ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Järjestö toimi aktiivisesti ulkomaisen kausityövoiman varmistamiseksi maatalouteemme. Tätä varten kehitimme yhteistyössä viranomaisten kanssa mm. koronaturvallisen maahantulon toimintamallin, jonka Suomen hallitus hyväksyi, sekä järjestelimme lentoyhteyksiä osittain omistamamme Töitä Suomesta Oy:n kautta.

Olimme aktiivisesti mukana huoltovarmuusorganisaation toiminnassa yhdessä kumppaniemme kanssa. Olemme osaltamme varmistaneet, että elinkeinojemme tilannekuva on jatkuvasti ajan tasalla ja huoltovarmuuteen vaikuttavien toimijoiden tiedossa.


Työtä viljelijän ja metsänomistajan markkina-aseman puolesta


Tuottajien asema elintarvikeketjussa heikentyi toimintavuonna. Yhä useammat maatilat ovat ajautuneet syvenevään talouskriisiin monin paikoin normaalia heikomman sadon ja voimakkaasti nousseiden tuotantokustannusten vuoksi. Vaikka ruuan arvostus ja kulutetun ruuan kotimaisuusaste ovat nousseet, eivät tuottajat ole onnistuneet saamaan lisää tuloa markkinoilta. MTK nosti viestinnällään ja edunvalvonnallaan tietoisuutta asiassa ja vaati muutoksia ja joustoa elintarvikeketjun sopimus- ym. käytöntöihin sekä keinoja akuutin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Asiaa pidettiin syksyn aikana esillä mm. Säätytalon edustalla budjettiriihen alla, erillisessä Teams-mediatilaisuudessa, MTK-liittojen medialle ja päättäjille järjestämillä tilavierailuilla, 12 paikkakunnalla järjestetyssä ruuan tuottajahintakampanjassa sekä sosiaalisen median ja mediayhteyksien avulla.

MTK:n vetovastuulla oleva MMM:n rahoittamana Ruokasvu-ruokaviennin kehittämisohjelma edisti suomalaisten yritysten välistä yhteistyötä ja kehitti yhteistyömalleja ruokaviennin kasvattamisen tueksi. Toimintavuonna päättyneessä hankkeessa tuotettiin ns. vientipolku, joka toimii kansainvälisen kaupanteon prosessikuvana. Se auttaa yrityksiä hahmottamaan kansainvälistymisen eri vaiheet ja ohjaa niitä eri julkisten palveluiden luo oikeaan aikaan. Järjestö jatkoi viennin edistämistä mm. oman vientijohtajan työpanoksen kautta.

Oman tuotannon kestävyyden korostaminen ja kriteerien kiristäminen ei toimi Pellolta pöytää strategian toteuttamisessa EU:ssa, jos EU:n kauppapolitiikka ei tue tasavertaista kilpailuasemaa sisämarkkinoilla. MTK on pitänyt esillä keskustelussa hiilitullien ja metsäkadon tasavertaista kohtelua tuonnin ja oman tuotannon välillä EU:n rajatessa liberaalin kauppapolitiikan lieveilmiöitä. 

MTK edisti kestävän metsätalouden kasvua ja kannattavuutta mm. kannustamalla puun käyttöä ja metsäalan investointeja, markkinatietoa välittämällä, aktiivisella viestinnällä sekä vahvistamalla Suomen ja EU-päätöksentekijöiden osaamista metsäalalla. MTK on ainoana tuottajajärjestönä EU:ssa mukana kestävän rahoituksen foorumilla ja kestävyyskriteerein valmistelussa. 
 

Maa- ja metsätalouden vastuullisuus esille viestinnässä ja kuluttajatyössä
 

MTK korosti viestinnässään maa- ja metsätalouden roolia ilmastonmuutoksen ratkaisijoina ja hiiltä sitovina elinkeinoina. Järjestö julkaisi myös omat vesi- ja maaperäohjelmat aiemmin julkaistujen ympäristöohjelmien rinnalle.

MTK on ottanut aktiivisesti julkisuudessa kantaa vastuullisen kotimaisen tuotannon puolesta mm. järjestämällä useita ympäristöaiheisia webinaareja. MTK lanseerasi toimintavuonna oman vesiohjelman sekä maaperäohjelman poliittisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. Tuotimme runsaasti viestintämateriaalia ja tausta-aineistoa maa- ja metsätaloutemme vastuullisuudesta. Laajemman kuvan saamiseksi mm. kotieläintuotannon merkityksestä YK:n ruokajärjestelmäkeskusteluun MTK on yhdessä kehitysyhteistyöjärjestömme FFD:n kanssa toteuttanut webinaarisarjan ruokajärjestelmien haasteista ja vastuullisuudesta.  

MTK lanseerasi alkukesästä maatilojen hiililaskurin ja viesti maatilojen hiilensidonnasta mm. maakuntamedioiden kautta. MTK:n toimesta vuonna 2020 julkistettu maatalouden ilmastotiekartta oli näkyvästi esillä ilmastopolitiikan keskustelussa ja sen pohjalta on valmisteltu alan ilmastotoimia eri ministeriöissä. Ilmastotiekartta on osa TEM:n toimialatiekarttoja. MTK:n on kompensoinut työmatkalentojen hiilipäästöt FFD-hopen kauppa.

MTK on ottanut aktiivisesti julkisuudessa kantaa vastuullisen kotimaisen tuotannon puolesta mm. järjestämällä useita ympäristöaiheisia webinaareja. MTK lanseerasi toimintavuonna oman vesiohjelman sekä maaperäohjelman poliittisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun tueksi. Tuotimme runsaasti viestintämateriaalia ja tausta-aineistoa maa- ja metsätaloutemme vastuullisuudesta.

Tavoitimme kuluttajia mm. Kokkaa kotimaista -koululaiskonseptin, Yrityskyläyhteistyön sekä koululähettilästoiminnan kautta. Toteutimme uusia digitaalisia kampanjoita yhteistyössä teollisuuden kanssa eläinten hyvinvoinnista sekä kotimaisista kasviksista. Jälkimmäisen kampanjan rahoitukseen ja toteutukseen osallistui myös kolme suurinta kauppaketjua. Metsäalan yhteishanke Metsien Suomi viesti kuluttajille metsäalan vastuullisuudesta. Kampanjat saivat hyvän vastaanoton kuluttajilta.

MTK oli toimintavuonna esillä mediauutisoinnissa n. 2000 kertaa. Luku pitää sisällään uutisoinnin verkossa, mutta ei TV- ja radio-ohjelmia. Järjestimme mediakohtaisia taustoitustilaisuuksia Teamsissa ja tapasimme medioita myös kasvokkain koronatilanteen mahdollistamisissa puitteissa. Tiedotteiden ja some-postausten lisäksi yhteydenpito mediaan oli aktiivista mm. juttuvinkkien ja haastattelupyyntöjen osalta. Valmensimme ja koulutimme MTK:n viestintästrategian mukaisesti toimi- ja luottamushenkilöitämme sekä jäseniämme uutismedian kanssa toimimiseen sekä viestintään sosialisessa mediassa.

Korona-aikana MTK on tehostanut someviestintäänsä ja erityisesti kampanjointia kuluttajille. MTK:n sivuille tullaankin entistä useammin sosiaalisen median linkkien kautta. MTK-keskusliitolla on kanavat Facebookissa, Instagramissa, Youtubessa, Linkedinissä ja Tik Tokissa. Seuraajien määrä eri kanavissa kasvoi viime vuonna yhteensä 19 %. Julkaisut eri kanavissa keräsivät yhteensä lähes 16 miljoonaa näyttökertaa. 

MTK:n viestinnän kohderyhmien, jäsenten, päättäjien ja kuluttajien vierailut verkkosivuillamme ovat kasvussa. Keskusliiton ja jäsenliittojen sivuilla vieraili Google Analyticsin mukaan viime vuonna kaikkiaan 453 000 eri kävijää (kasvua edelliseen vuoteen 9 %). Eri sivuja katsottiin yli 2 miljoonaa kertaa (kasvua 6 %). Tilastoissa ei ole mukana metsänhoitoyhdistysten sivuja, joten todellinen tavoittavuus oli huomattavasti näitä lukuja suurempi. MTK:n sivustoilta haettiin monipuolisesti tietoa mm. jäsenyyteen, edunvalvontaan ja kuluttajakampanjointiin liittyen.  

 

Järjestöuudistus voimaan

 

MTK:n järjestöuudistus astui voimaan 2021. Uudistus piti sisällään mm. muutokset jäsenmaksumalliin, jäsenpalveluiden ja järjestön kehittämisen uuden jäsenrekisterialusta Oivan käyttöönoton. Jäsenlaskutukseen liittyi teknisiä haasteita, joita ratkottiin vuoden aikana. Niiden takia Oivaan suunniteltujen jäsenpalveluiden lanseeraus on siirtynyt eteenpäin.

MTK-Hankinnat -yhtiön kautta jäsenistölle esiteltiin uusia jäsenetuja. Toimintavuonna veimme käytäntöön myös uutta koulutusstrategiaa, jossa ammatillisen tiedon välittäminen korostuu perinteisen järjestökoulutuksen rinnalla sekä viestintästrategiaa kouluttamalla jäseniämme ja järjestöaktiivejamme viestijöinä. Sähköisten koulutusten lisäksi järjestimme useita sähköisiä jäseniltoja ja metsäwebinaareja.

 

MTK-keskusliitto uudisti organisaatiotaan


MTK-keskusliitto työsti uutta organisaatiota ja toimintamallia. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on noin 300 000 maataloustuottaja- ja metsänhoitoyhdistyksiin kuuluvan järjestön jäsenen entistä parempi palvelu yhdessä laajan kenttäorganisaation kanssa. Jäsenkunnan edustamat elinkeinot tarvitsevat yhä tuloksekkaampaa toimintaedellytykset turvaavaa edunvalvontaa niin kotimaassa kuin kansainvälisillä kentillä. Lisäksi keskiössä on jäsenpalvelujen ja -tyytyväisyyden eteen tehtävän työn kehittäminen. 

MTK haluaa myös kehittyä Suomen parhaaksi työpaikaksi, jotta huippuasiantuntemuksesta kyetään pitämään kiinni jatkossakin

Keskusliiton uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2022 alusta.


Katso video vuoden 2021 toiminnasta



Klaus Hartikainen

jäsenviestintäpäällikkö

jäsenviestinnän koordinointi ja toteutus

+358 20 413 2316

+358 40 169 2060

aiheet: mtk, vuosi 2021