Korvaussummat kertovat vain osan ongelman laajuudesta. Vahingonkorvaukset kattavat vain osan todellisista menetyksistä, sillä viljelijöille syntyy myös ylimääräisiä kustannuksia ja tuotannon sopeuttamisesta aiheutuvia haittoja.

Erityisesti Pohjois-Karjalassa viljelijät ovat joutuneet muuttamaan viljelykäytäntöjään valkoposkihanhien vuoksi. Osa tiloista on luopunut syysviljojen viljelystä kokonaan. Karjatilat ovat varautuneet keväisiin rehuntuotannon menetyksiin hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita ruokinnan turvaamiseksi. Joissakin tapauksissa tuotanto on päättynyt kokonaan.

Vahingot kohdistuvat usein samoille alueille vuodesta toiseen. Samalla vahinkojen torjunta oli pitkään tehty käytännössä erittäin vaikeaksi. ELY-keskusten poikkeusluvilla sallittiin keväisin vain äänetön karkotus ja syksyllä tehosteena lähinnä paukkupatruunat. Monilla alueilla hanhipaimenet olivat ainoa käytännössä toimiva keino vähentää vahinkoja. Järjestelmä ei ollut kestävällä pohjalla myöskään kustannusten näkökulmasta.

Lupabyrokratia on lisännyt viljelijöiden turhautumista

Vahinkojen lisäksi viljelijät ovat joutuneet kamppailemaan poikkeuslupien kanssa. Hakemusten käsittelyajat ovat venyneet usein kohtuuttoman pitkiksi tilanteissa, joissa reagointia olisi tarvittu nopeasti.

Tilannetta vaikeutti entisestään Lupa- ja valvontaviraston päätös nostaa karkotukseen tarvittavien poikkeuslupien käsittelymaksu 1 500 euroon. Moninkertaistunut maksu kasvatti torjuntatoimien kustannuksia merkittävästi.

Suojametsästys tuo uuden keinon vahinkojen torjuntaan

Kesällä 2026 voimaan tullut metsästyslain muutos mahdollistaa valkoposkihanhien suojametsästyksen. Muutos vastaa pitkään esillä olleeseen tarpeeseen antaa viljelijöille tehokkaampia keinoja omien viljelystensä suojaamiseen.

Uuden sääntelyn mukaan viljelijä voi ryhtyä suojaamaan peltojaan metsästyksen keinoin, jos pellolle, jossa on korjaamatonta satoa, laskeutuu vähintään viisi valkoposkihanhea.

Suojametsästys tarjoaa merkittävän uuden työkalun vahinkojen vähentämiseen, mutta yksin se ei ratkaise ongelmaa. Siksi on tärkeää, että jo pitkään käytössä ollut vahingonkorvausjärjestelmä RauLaKo-lain kautta toimii jatkossakin luotettavasti.

On kuitenkin perusteltua odottaa, että onnistuneella suojametsästyksellä voidaan tulevaisuudessa vähentää vahinkoja ja samalla pienentää korvausjärjestelmän kustannuksia.

Yhteistyö ratkaisee suojametsästyksen onnistumisen

Suojametsästys on uusi toimintatapa, jonka onnistuminen edellyttää huolellista valmistautumista. Viljelijöiden ja metsästäjien kannattaa varautua jo hyvissä ajoin syyskuun alussa alkavaan valkoposkihanhien syysmuuttoon.

Elokuussa 2026 valmistuneissa suosituksissa korostetaan viljelijöiden ja metsästäjien tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on suunnitella suojametsästys alueellisesti, sovittaa se yhteen muun hanhikarkotuksen kanssa ja kohdistaa toimet erityisesti niille tuotantopelloille, joilla vahinkoriski on suurin. Suosituksissa painotetaan myös paikallista koordinointia, selkeitä pelto- ja aluerajauksia sekä vastuullista toimintaa niin maastossa kuin viestinnässäkin.

Vahinkojen ehkäisy on kaikkien etu

Valkoposkihanhien aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa ei ole kyse luonnonsuojelun vastustamisesta. Kyse on siitä, miten kasvaneen hanhikannan vaikutukset voidaan sovittaa yhteen maatalouden harjoittamisen kanssa tavalla, joka turvaa sekä luonnon monimuotoisuuden että kotimaisen ruoantuotannon edellytykset.

MTK:n mukaan tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat viljelijöiden näkökulmasta käytännössä toimivia, oikeudenmukaisia ja riittävän tehokkaita. Hanhivahingot ovat todellinen ongelma nyt, ja myös ratkaisuja tarvitaan nyt.

Lisätietoa webinaarista

MTK järjesti elokuussa 2026 jäsenille ja aiheesta kiinnostuneille webinaarin valkoposkihanhen suojametsästyksestä. Webinaarissa käytiin läpi uuden toimintamallin käytännön toteutusta, viljelijöiden ja metsästäjien yhteistyötä sekä vahinkojen torjuntaan liittyviä suosituksia. Tallenne webinaarista on katsottavissa mm. MTK Jäsenet -mobiilisovelluksesta.

Katso myös:

Suosituksia toimintamalleista valkoposkihanhen suojametsästyksen järjestelyihin vahinkojen ydinalueella.  (PDF)

Ylläolevan suosituksen laadintaan ovat osallistuneet edustajat seuraavista organisaatioista: Itä-Suomen hanhipeltohanke MSL, Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, MTK Etelä Savo, MTK Kaakkois-Suomi, MTK Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Savo, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut. Suositus perustuu sen laatimishetkellä voimassa olevaan soveltuvaan lainsäädäntöön. Suosituksen laatijat eivät vastaa siitä, mikäli suositus vanhenee soveltuvassa lainsäädännössä tai lain soveltamisessa tapahtuvien muutosten vuoksi.

Timo Leskinen

kenttäjohtaja

puukauppa, riistapolitiikka, maakuntaedunvalvonnan johtaminen

+358 40 075 4235

aiheet: valkoposkihanhet, valkoposkihanhi, valkoposki