null Valkoposkihanhien aiheuttamat peltovahingot yli tuplasti viime vuoden tasolla - lintu pitää siirtää luonnonsuojelulaista metsästyslain piiriin

Tiedote – Maaseutuympäristö

Valkoposkihanhien aiheuttamat peltovahingot yli tuplasti viime vuoden tasolla - lintu pitää siirtää luonnonsuojelulaista metsästyslain piiriin

5.6.2020

Valkoposkihanhen aiheuttamat maatalousvahingot ovat lisääntyneet vuosittain, mutta tänä keväänä ne räjähtivät aivan uudelle tasolle. Viljelijät ovat ilmoittaneet valkoposkihanhien aiheuttamia peltovahinkoja yli 8000 hehtaarin alueelta. Vahinkoilmoituksia on yli 300 tilalta ja niitä jätetään edelleen. Jo nyt valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen määrä on selvästi yli kaksinkertainen viime kevääseen verrattuna. Vahingot keskittyvät Pohjois-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen, mutta niitä syntyy vuosittain laajenevalla alueella naapurimaakunnissa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vaatii ripeitä toimia valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen hillitsemiseksi ja korvaamiseksi.

Valkoposkihanhia pellolla Kiteellä 18.5.2020
Valkoposkihanhia pellolla Kiteellä 18.5.2020

- On täysin perusteetonta, että valkoposkihanhi on edelleen erittäin tiukasti suojeltu laji. Suomen hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimiin valkoposkihanhen siirtämiseksi luonnonsuojelulaista metsästyslain sääntelyn piiriin, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Kontrolloitu metsästys on saatava nopeasti keinovalikoimaan, sillä yksilömäärä kestää hyvin metsästyspaineen. Vahinkoperusteiset poikkeusluvat on oltava käytettävissä joustavasti ja ilman viiveitä.

MTK painottaa, että Suomen on aktiivisesti edistettävä myös EU-tasoisen sääntelyn muuttamista. Valkoposkihanhi tulee siirtää lintudirektiivin liitteeseen II/1, mikä mahdollistaisi jatkossa tavanomaisen metsästyksen ilman poikkeuslupia. Samassa yhteydessä tulee välittömästi käynnistää riistavahinkolain uudistus, jotta valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot saadaan korvattua nopeasti ja täysimääräisesti metsästyslain alaisuudessa. Lisäksi MTK muistuttaa, että metsästykseen ja muuhun häirintään perustuva karkottaminen tarvitsee rinnalleen järjestelyn, jossa hanhille järjestetään ruokailu- ja levähdyspeltoja yhteiskunnan tuella.

Euroopan valkoposkihanhikanta on kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Nykyinen kanta-arvio ylittää reilusti miljoonan linnun rajan. Vuosittain yhä suuremmaksi kasvava lintujoukko ruokailee Itä- ja Kaakkois-Suomen pelloilla muuttomatkansa aikana joka kevät ja syksy. Muuttavan kannan lisäksi Suomessa yli 30000 linnun pesivä kanta, joka kasvaa myös edelleen. On täysin perusteetonta, että valkoposkihanhi on edelleen erittäin tiukasti suojeltu laji.

Valkoposkihanhen tiukkaa suojelustatusta on Suomessa tulkittu muuta Eurooppaa tiukemmin: meillä yhtään valkoposkea ei ole voinut poistaa edes vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Viranomaisten tulkinta on ollut käsittämättömän ylikireä, sillä samaan aikaan saman direktiivin nojalla vahinkoja torjutaan ampuen Alankomaissa 35000, Tanskassa 16000 ja Ruotsissakin 7000 valkoposkihanhea vuosittain.

- On selvää, että lintudirektiivi ei siis käytännössä estä kestämättömään tilanteeseen reagoimista metsästyksen keinoin, sanoo MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen.

Lisätietoja
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, 0400 754 235
Anna-Rosa Asikainen, MTK:n luonnonsuojelutiimin vetäjä, lakimies, 040 920 9858


Suositellut artikkelit

Valkoposkihanhien aiheuttamat maatalousvahingot ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tänä keväänä lukuisien tilojen rehusato on jo menetetty hanhien vuoksi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunta...